Westermarck-seura ojensi syyskokouksessaan 26.11.2020 peruuntuneiden Sosiologipäivien yhteydessä jakamatta jääneet palkinnot.
Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu -palkinnon sai Olli Hasu tutkielmallaan Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Palkintoraati kiinnitti huomiota Foucault’n ajattelun pätevään ja kunnianhimoiseen pohdintaan, josta muodostui vahva teoriapohja empiiriselle tarkastelulle. Vlogit ja vloggarit ovat tärkeä ja ajankohtainen tutkimusaihe, johon tutkielma avasi selvästi rajatun, perustellun näkökulman. Tutkielman huolellinen ja terävä analyysi avaa tärkeitä näkökulmia yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen erittelyyn. Haastattelu liittyen Hasun ajatuksiin sosiologian opinnoista ja graduprosessista löytyy täältä.
Vuoden 2019 sosiologisesta teosta palkittiin Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirja Huipputuloiset – Suomen rikkain promille (Vastapaino). Westermarck-seura pitää tärkeänä, että yhteiskunnan taloudellisesta ja sosiaalisesta jaosta käydään tieteellistä ja laajaa julkista keskustelua. Teoksessaan Kantola ja Kuusela pohtivat varallisuuden jakautumista ja kasautumista sekä eriarvoisuuden kasvua kriittiselle yhteiskuntatutkimukselle tuoreesta ja maailmallakin uniikista tulokulmasta. Kirjan tekijät ja tutkijat ovat projektissaan päässeet haastattelemaan yli 90 ihmistä, ja haastatteluista valottuu huippujohtajien, menestyneiden yrittäjien ja rikkaiden perijöiden ajatukset sekä itsestään että suomalaisesta yhteiskunnasta.
Sosiologia-lehden toimituskauden 2018 – 2019 paras artikkeli -palkinnon saaja on Hanna-Mari Ikonen artikkelillaan ”Sitä palkintoo ei ehkä koskaan tule” : Toimijuuden tunnustus ja maaseudun naisyrittäjät. Palkinnonsaajan valinnut toimituskunta perusteli valintaansa muun muassa sillä, kuinka virkistävä valinta on kohdistaa sosiologinen tutkimus naistapaisessa yrittäjätyössä toimiviin maaseudulla asuviin naisiin. Artikkeli tuo esiin naisten kokemuksia ulkoisen tunnutuksen puutteesta mutta samalla artikkeli osaltaan nostaa heidän arvostustaan tuomalla esiin heidän aktiivisuutta, osaamista ja työeetosta. Tekstissa teoria ja empiria käyvät vuoropuhelua ja tekstikokonaisuus kertoo kaikessa arkisuudessaan puurtajanaisten arkisen elämän järjestymisestä. Teksti on yhtä aikaa oivaltavan arkinen, yhteiskuntakriittinen sekä jossain määrin myös lohdullinen. Artikkelipalkitun valitsemisen perusteet voi lukea kokonaisuudessaan Sosiologia-lehden numerosta 2/2020.