Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Keskustelu prekariaatista osuu monella tapaa ajan hermoon. Taantuma on kurittanut Suomea jo kauan, työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista, ja yhä useampi palkansaaja pelkää työpaikkansa puolesta. Perinteinen luokkajako työväestön, keskiluokan ja yrittäjien välillä ei ole menettänyt merkitystään, mutta tämän kaltainen kategorisointi ei enää kuvaa parhaimmalla … Lue lisää Työn prekarisaatio

Editorial, Sosiologia 4/2015. An internet meme originally about male leadership in business – which noted there are more men named Juha as CEOs of stock exchange listed companies in Finland than there are women CEOs altogether – reached the Finnish sociological public by way of Helsinki-based sociologist Lotta Haikkola’s Facebook status. She posted a list … Lue lisää For a Bright and Open Future of Sosiologia

Julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2015. Jaamme sosiologian tulevaisuudesta käydyssä keskustelussa Lena Näreen esittämän näkemyksen siitä, että sosiologian tulevaisuus on riippuvainen tulevaisuuden sosiologeista (Sosiologia 1/2015, 39). Sosiologialla instituutiona, oppiaineena ja tieteenä ei yksinkertaisesti voi olla pitkäaikaista tulevaisuutta ilman opiskelijoita ja opettamista. Jaamme myös hänen havaintonsa siitä, että sosiologiassa suhtaudutaan nuivasti pedagogiikkaan. Sosiologit eivät ammattikuntana käy juuri minkäänlaista keskustelua … Lue lisää Sosiologinen opettaminen

Julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2015. Kaltaiseni 1950-luvun jälkipuoliskolla syntyneet sosiologit saavat kiittää tai syyttää yhteiskuntatieteilijäksi päätymisestään edellisiä kohortteja. Suuret ikäluokat olivat nimittäin jättäneet divareihin lojumaan monenlaista. ”Huutomerkkisarjan” kirjoista sieltä löytyivät mm. Lisälehdet luonnontietoon, Euroopan yhdysvallat, Abortti, Praha 21.8.1968 ja Kotirintama riisivainioilla ja kaunokirjallisuuden puolelta venäläisten klassikoiden ohella myös Magdalena ja maailman lapset, Hiljainen kevät ja Peltirumpu. Eikä … Lue lisää Maailmankansalaisen sosiologia

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2015. Otan vastaan päätoimittaja Eeva Luhtakallion Sosiologia-lehden 50-vuotisjuhlanumerossa esittämän haasteen pohtia sosiologian tulevaisuutta ja sitä, millaista on hyvä sosiologia. Lähestyn aihetta pohtimalla, mikä on sosiologian tehtävä ja lupaus. C. Wright Mills ([1959] 1990, 9–17) kirjoitti, että tehtävänä on ymmärtää yhteiskunnan rakennetta, sen muutosta historiassa sekä sitä, millaisia ”ihmisluontoja” yhteiskunnallinen rakenne tiettynä … Lue lisää Sosiologian kaksi lupausta

Johdatus Sosiologia-lehden kokeellisen sosiologian teemanumeroon 3/2015. Kun Helsingin Sanomissa alettiin vuonna 2013 peräänkuuluttaa 2010-luvun Pekka Kuusta, mahdettiinkohan ymmärtää, että tarkoitettiin nimenomaan kokeellista sosiologiaa? Pekka Kuusen väitöskirja Alkoholijuomien käyttö maaseudulla (1956) oli kokeellinen tutkimus alkoholijuomienkäytöstä maalaiskunnissa ja kauppaloissa, ja on edelleen kokeellisen sosiaalitieteen merkittävimpiä tutkimuksia Suomessa. Kokeellisesta tutkimuksesta Kuusi haki perustaa kokeilevalle yhteiskuntapolitiikalle ja 1960-luvun sosiaalipolitiikalleen. … Lue lisää Kokeellisen sosiologian lupaus

Sosiologia-lehden 3/2015 pääkirjoitus. Tämän lehden teemanumero-osiossa eritellään neljän artikkelin verran kokeellisen sosiologian ulottuvuuksia. Jäänee vielä nähtäväksi, kuinka laajalti ja mihin suuntiin tässä käsiteltävä ”kokeellinen käänne” sosiologian paradigmoja kääntää, mutta epäröimättä siihen kannattaa vähintään tämän teemanumeron verran tutustua. Teemanumeron toimittajat Ilkka Arminen ja Mika Simonen esittelevät numeron sisältöä johdannossaan tarkemmin, mutta tähän pääkirjoitukseen teema tarjoaa myös … Lue lisää Yhteiskuntakoe ja sosiologian tehtävä

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon “Ajan merkit ja sosiologin tehtävä” -paneelissa Sosiologipäivillä 6.3.2015 ja julkaistiin myös Sosiologia-lehdessä 2/2015. Viimeistään arabikevään jälkeen on selvää, että yksi keskeinen yhteiskunnallinen kysymys on nykymaailmassa sama, joka synnytti sosiologian eurooppalaisena ajatusmuotona ja intellektuaalisena projektina vähän yli sata vuotta sitten. Mitä tapahtuu, kun yksinvaltainen poliittinen vanne ei kestä pitämään yhteiskuntia koossa, ja millä … Lue lisää Sosiologian kriittinen nykytietoisuus

Sosiologia-lehdessä 1/2014 julkaistu Veikko Erannin artikkeli “Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta” palkittiin Kaupunkitutkimuksen päivillä vuoden kaupunkikirjoituksena 2014. Sosiologia-lehti onnittelee voittajaa ja tarjoaa artikkelin Sosiologia-lehden ystäville täällä (PDF)! Artikkelista julkaistiin myös lyhyt yleistajuinen blogiteksti aiemmin tässä blogissa.

Sosiologipäivillä Helsingissä 6.3.2015. Hyvät sosiologit ja sosiologian ystävät, A-osa: johdanto, prosessin kuvaus Minulta löytyy kuva, joka on otettu tasan vuosi ja kuukausi sitten: 6. helmikuuta 2014 kello 21:27. Siinä on graduni tulostettuna kahtena kappaleena – nyt jo historiaan vaipunut opiskelukäytäntö. Tässä vaiheessa työ oli lähes tehty, ainoastaan kaksi värikuvaa puuttui. Niiden tulostaminen osoittautuikin, ehkä hieman … Lue lisää Westermarck-seuran gradupalkinnon voittajan kiitospuhe

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Suomalainen sosiaaliturva ja työllisyyspolitiikka on 1990-luvun laman jälkeen siirtynyt hyvinvointivaltiosta (welfare state) takaisin kohti vastikkeellisuusvaltiota (workfare state), jossa työttömyyden aikainen sosiaaliturva on uudelleen tehty vastikkeelliseksi. Lapiolinjasta on kuitenkin siirrytty työvoiman tarjontaa korostavaan, useimmiten neoliberaaliksi määriteltyyn aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jolla tarkoitetaan työllistymisen edellytysten parantamista. Monet tutkijat puhuvat aktivoinnin sijaan workfaresta … Lue lisää Aktivointipolitiikan jäljet: nuoret asiakkaat työvoimatoimistossa

Kirjoitus perustuu Maria Ohisalon puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Eriarvoistuminen konkretisoituu väestöryhmien välisissä terveys- ja hyvinvointieroissa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huono-osaisuus kasautuu ja tihentyy muodostaen erilaisia huono-osaisuuden notkelmia, joista ruoka-apu on yksi näkyvimmistä. Leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvointia on nyt … Lue lisää Huono-osaisuuden kasautuminen leipäjonoissa

Helsingin Sosiologipäivät (4.–6.3.2015) käynnistyivät eilen “Ajan merkit – Sosiologia yhteiskunnassa” -keskustelutilaisuudella Tiedekulmassa. Tilaisuudella haluttiin edistää sosiologisen tiedon leviämistä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja viisi tilaisuudessa esiteltyä tutkimusta olivat poimintoja 700:n osallistujan työstä. Itä-Suomen yliopiston huono-osaisuuden kasautumista käsittelevästä tutkimushankkeesta kertoi Maria Ohisalo, jonka mukaan tutkimuksen on päästävä rekisteriaineistoja ja puhelinhaastatteluja syvemmälle, jotta todella huono-osaisimmat tavoitetaan. Suomessa on … Lue lisää Sosiologipäivät 2015 avattiin keskustelutilaisuudella

Oletko kuullut, että istuminen tappaa? Varmemmin ja todennäköisemmin kuin tupakointi tai HIV – tai näin meille ovat ainakin kertoneet tänä syksynä useat kansalliset ja kansainväliset mediat. Maailma on täynnä potentiaalisia uhkia, joten me valitsemme ne asiat, jotka näemme kulloinkin suurimpina ja päivänpolttavimpina vaaroina, kuten Mary Douglas ja Aaron Wildavsky teoksessaan Risk and Culture ovat todenneet. … Lue lisää Istumisen vaarallisuudesta