Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Maailma on täynnä ongelmia. Osa niistä on yhteiskunnallisia ongelmia. Monet niistä ovat viime aikoina kärjistyneet tai suorastaan räjähtäneet käsiin. Samanaikaisesti tieteelliseen tutkimukseen ja yliopistojen toimintaan on alettu kohdistaa entistä enemmän yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Lisäksi julkisessa keskustelussa yhteiskunnallisten asioiden yleiskommentaattoreina esiintyvät useimmiten taloustieteilijät ja ekonomistit, eivät niinkään sosiologit … Lue lisää

This writing is based on the research article published in the English edition of Sosiologia, 2/2016. The discussion on women’s under-representation in top positions of organizations is often, but not only, linked to women’s greater caregiving responsibilities (see e.g. Acker 2006; Bolton and Muzio 2007; Choroszewicz 2014). The issue is important to examine specifically in … Lue lisää

Panimme ilahtuneina merkille, että viime vuosina yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen piirissä vilkastunut keskustelu prekarisaatiosta jatkui Sosiologia-lehden viimeisimmässä numerossa (1/2016), jossa Pasi Pyöriä ja Satu Ojala tarkastelevat tilastoaineistoon nojaten prekarisaatiota työmarkkinoiden kehitystrendinä (Pyöriä & Ojala 2016). He asettavat tutkimusartikkelissaan provokatiivisen kysymyksen siitä, liioitellaanko työelämän epävarmuutta, ja tulevat siihen johtopäätökseen, että näin tosiaan on. Kommentoimme seuraavassa joitakin mieltämme askarruttamaan … Lue lisää

Arvoisa palkintoraati, hyvä yleisö, Ensiksi haluan kiittää Sosiologia-lehteä ja sen toimituskuntaa tästä kunnianosoituksesta. On erityisen hienoa huomata, että kriittistä tutkimusta yhä arvostetaan sekä huomataan, että hyvää tutkimusta tehdään myös maamme pienemmissä yliopistoissa. Henkilökohtaisesti Sosiologia-palkinto on tärkeä myös siinä mielessä, että olen aina ajatellut itseni enemmänkin opettajana kuin tutkijana. Olen toiminut koko yliopistourani ajan opetustehtävissä, en … Lue lisää

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Kansainväliseen lehteen lähettämäsi tutkimusartikkelin asiantuntijalausunnot saapuvat viimein. Artikkeli perustuu monijäsenisen työryhmän viikkokausia koodaamaan laajaan media-aineistoon, mielestäsi vaikuttavan kokoiseen otokseen sanomalehtien pääkirjoituksia usealta vuosikymmeneltä, joiden pohjalta analysoidaan poliittisten diskurssien muuttumista Suomessa. Ensimmäinen referee voivottelee aineiston vanhanaikaisuutta, epäkäytännöllistä käsittelytapaa ja epäilee sen luotettavuutta: ”miksi ihmeessä aineisto on ihmisten koodaama”? Toinen … Lue lisää

Sosiologia-lehden 1/2016 pääkirjoitus. Sosiologia-lehti siirtyy 53. vuosikertaansa vailla suuria muutoksia. Sosiologia jatkaa yleissosiologisena lehtenä, jota ei ole sidottu mihinkään tiettyyn sosiologisen tutkimuksen perinteeseen, koulukuntaan, teoriaan tai sen paremmin menetelmäänkään. Teemme jatkossakin tinkimätöntä työtä (yhdessä kirjoittajien kanssa) julkaistaksemme mahdollisimman korkeatasoista tieteellistä aikakauslehteä, joka sisältää originelleja ja ansiokkaita artikkeleita, uusia näkökulmia avaavia ajankohtaisia keskustelupuheenvuoroja sekä informatiivisia ja … Lue lisää

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Keskustelu prekariaatista osuu monella tapaa ajan hermoon. Taantuma on kurittanut Suomea jo kauan, työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista, ja yhä useampi palkansaaja pelkää työpaikkansa puolesta. Perinteinen luokkajako työväestön, keskiluokan ja yrittäjien välillä ei ole menettänyt merkitystään, mutta tämän kaltainen kategorisointi ei enää kuvaa parhaimmalla … Lue lisää

Editorial, Sosiologia 4/2015. An internet meme originally about male leadership in business – which noted there are more men named Juha as CEOs of stock exchange listed companies in Finland than there are women CEOs altogether – reached the Finnish sociological public by way of Helsinki-based sociologist Lotta Haikkola’s Facebook status. She posted a list … Lue lisää

Julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2015. Jaamme sosiologian tulevaisuudesta käydyssä keskustelussa Lena Näreen esittämän näkemyksen siitä, että sosiologian tulevaisuus on riippuvainen tulevaisuuden sosiologeista (Sosiologia 1/2015, 39). Sosiologialla instituutiona, oppiaineena ja tieteenä ei yksinkertaisesti voi olla pitkäaikaista tulevaisuutta ilman opiskelijoita ja opettamista. Jaamme myös hänen havaintonsa siitä, että sosiologiassa suhtaudutaan nuivasti pedagogiikkaan. Sosiologit eivät ammattikuntana käy juuri minkäänlaista keskustelua … Lue lisää

Julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2015. Kaltaiseni 1950-luvun jälkipuoliskolla syntyneet sosiologit saavat kiittää tai syyttää yhteiskuntatieteilijäksi päätymisestään edellisiä kohortteja. Suuret ikäluokat olivat nimittäin jättäneet divareihin lojumaan monenlaista. ”Huutomerkkisarjan” kirjoista sieltä löytyivät mm. Lisälehdet luonnontietoon, Euroopan yhdysvallat, Abortti, Praha 21.8.1968 ja Kotirintama riisivainioilla ja kaunokirjallisuuden puolelta venäläisten klassikoiden ohella myös Magdalena ja maailman lapset, Hiljainen kevät ja Peltirumpu. Eikä … Lue lisää

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2015. Otan vastaan päätoimittaja Eeva Luhtakallion Sosiologia-lehden 50-vuotisjuhlanumerossa esittämän haasteen pohtia sosiologian tulevaisuutta ja sitä, millaista on hyvä sosiologia. Lähestyn aihetta pohtimalla, mikä on sosiologian tehtävä ja lupaus. C. Wright Mills ([1959] 1990, 9–17) kirjoitti, että tehtävänä on ymmärtää yhteiskunnan rakennetta, sen muutosta historiassa sekä sitä, millaisia ”ihmisluontoja” yhteiskunnallinen rakenne tiettynä … Lue lisää

Johdatus Sosiologia-lehden kokeellisen sosiologian teemanumeroon 3/2015. Kun Helsingin Sanomissa alettiin vuonna 2013 peräänkuuluttaa 2010-luvun Pekka Kuusta, mahdettiinkohan ymmärtää, että tarkoitettiin nimenomaan kokeellista sosiologiaa? Pekka Kuusen väitöskirja Alkoholijuomien käyttö maaseudulla (1956) oli kokeellinen tutkimus alkoholijuomienkäytöstä maalaiskunnissa ja kauppaloissa, ja on edelleen kokeellisen sosiaalitieteen merkittävimpiä tutkimuksia Suomessa. Kokeellisesta tutkimuksesta Kuusi haki perustaa kokeilevalle yhteiskuntapolitiikalle ja 1960-luvun sosiaalipolitiikalleen. … Lue lisää

Sosiologia-lehden 3/2015 pääkirjoitus. Tämän lehden teemanumero-osiossa eritellään neljän artikkelin verran kokeellisen sosiologian ulottuvuuksia. Jäänee vielä nähtäväksi, kuinka laajalti ja mihin suuntiin tässä käsiteltävä ”kokeellinen käänne” sosiologian paradigmoja kääntää, mutta epäröimättä siihen kannattaa vähintään tämän teemanumeron verran tutustua. Teemanumeron toimittajat Ilkka Arminen ja Mika Simonen esittelevät numeron sisältöä johdannossaan tarkemmin, mutta tähän pääkirjoitukseen teema tarjoaa myös … Lue lisää

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon “Ajan merkit ja sosiologin tehtävä” -paneelissa Sosiologipäivillä 6.3.2015 ja julkaistiin myös Sosiologia-lehdessä 2/2015. Viimeistään arabikevään jälkeen on selvää, että yksi keskeinen yhteiskunnallinen kysymys on nykymaailmassa sama, joka synnytti sosiologian eurooppalaisena ajatusmuotona ja intellektuaalisena projektina vähän yli sata vuotta sitten. Mitä tapahtuu, kun yksinvaltainen poliittinen vanne ei kestä pitämään yhteiskuntia koossa, ja millä … Lue lisää

Sosiologia-lehdessä 1/2014 julkaistu Veikko Erannin artikkeli “Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta” palkittiin Kaupunkitutkimuksen päivillä vuoden kaupunkikirjoituksena 2014. Sosiologia-lehti onnittelee voittajaa ja tarjoaa artikkelin Sosiologia-lehden ystäville täällä (PDF)! Artikkelista julkaistiin myös lyhyt yleistajuinen blogiteksti aiemmin tässä blogissa.