Sosiologipäivät 2016: Toimituskauden 2014-2015 parhaan artikkelin palkintopuhe

Arvoisa palkintoraati, hyvä yleisö, Ensiksi haluan kiittää Sosiologia-lehteä ja sen toimituskuntaa tästä kunnianosoituksesta. On erityisen hienoa huomata, että kriittistä tutkimusta yhä arvostetaan sekä huomataan, että hyvää tutkimusta tehdään myös maamme pienemmissä yliopistoissa. Henkilökohtaisesti Sosiologia-palkinto on tärkeä myös siinä mielessä, että olen aina ajatellut itseni enemmänkin opettajana kuin tutkijana. Olen toiminut koko yliopistourani ajan opetustehtävissä, en … Lue lisää Sosiologipäivät 2016: Toimituskauden 2014-2015 parhaan artikkelin palkintopuhe

“Big datan” haasteet sosiologialle

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Kansainväliseen lehteen lähettämäsi tutkimusartikkelin asiantuntijalausunnot saapuvat viimein. Artikkeli perustuu monijäsenisen työryhmän viikkokausia koodaamaan laajaan media-aineistoon, mielestäsi vaikuttavan kokoiseen otokseen sanomalehtien pääkirjoituksia usealta vuosikymmeneltä, joiden pohjalta analysoidaan poliittisten diskurssien muuttumista Suomessa. Ensimmäinen referee voivottelee aineiston vanhanaikaisuutta, epäkäytännöllistä käsittelytapaa ja epäilee sen luotettavuutta: ”miksi ihmeessä aineisto on ihmisten koodaama”? Toinen … Lue lisää “Big datan” haasteet sosiologialle

Sosiologia-lehti ja kotimainen tiedejulkisuus

Sosiologia-lehden 1/2016 pääkirjoitus. Sosiologia-lehti siirtyy 53. vuosikertaansa vailla suuria muutoksia. Sosiologia jatkaa yleissosiologisena lehtenä, jota ei ole sidottu mihinkään tiettyyn sosiologisen tutkimuksen perinteeseen, koulukuntaan, teoriaan tai sen paremmin menetelmäänkään. Teemme jatkossakin tinkimätöntä työtä (yhdessä kirjoittajien kanssa) julkaistaksemme mahdollisimman korkeatasoista tieteellistä aikakauslehteä, joka sisältää originelleja ja ansiokkaita artikkeleita, uusia näkökulmia avaavia ajankohtaisia keskustelupuheenvuoroja sekä informatiivisia ja … Lue lisää Sosiologia-lehti ja kotimainen tiedejulkisuus

Työn prekarisaatio

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Keskustelu prekariaatista osuu monella tapaa ajan hermoon. Taantuma on kurittanut Suomea jo kauan, työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista, ja yhä useampi palkansaaja pelkää työpaikkansa puolesta. Perinteinen luokkajako työväestön, keskiluokan ja yrittäjien välillä ei ole menettänyt merkitystään, mutta tämän kaltainen kategorisointi ei enää kuvaa parhaimmalla … Lue lisää Työn prekarisaatio

For a Bright and Open Future of Sosiologia

Editorial, Sosiologia 4/2015. An internet meme originally about male leadership in business – which noted there are more men named Juha as CEOs of stock exchange listed companies in Finland than there are women CEOs altogether – reached the Finnish sociological public by way of Helsinki-based sociologist Lotta Haikkola’s Facebook status. She posted a list … Lue lisää For a Bright and Open Future of Sosiologia

Sosiologinen opettaminen

Julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2015. Jaamme sosiologian tulevaisuudesta käydyssä keskustelussa Lena Näreen esittämän näkemyksen siitä, että sosiologian tulevaisuus on riippuvainen tulevaisuuden sosiologeista (Sosiologia 1/2015, 39). Sosiologialla instituutiona, oppiaineena ja tieteenä ei yksinkertaisesti voi olla pitkäaikaista tulevaisuutta ilman opiskelijoita ja opettamista. Jaamme myös hänen havaintonsa siitä, että sosiologiassa suhtaudutaan nuivasti pedagogiikkaan. Sosiologit eivät ammattikuntana käy juuri minkäänlaista keskustelua … Lue lisää Sosiologinen opettaminen

Maailmankansalaisen sosiologia

Julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2015. Kaltaiseni 1950-luvun jälkipuoliskolla syntyneet sosiologit saavat kiittää tai syyttää yhteiskuntatieteilijäksi päätymisestään edellisiä kohortteja. Suuret ikäluokat olivat nimittäin jättäneet divareihin lojumaan monenlaista. ”Huutomerkkisarjan” kirjoista sieltä löytyivät mm. Lisälehdet luonnontietoon, Euroopan yhdysvallat, Abortti, Praha 21.8.1968 ja Kotirintama riisivainioilla ja kaunokirjallisuuden puolelta venäläisten klassikoiden ohella myös Magdalena ja maailman lapset, Hiljainen kevät ja Peltirumpu. Eikä … Lue lisää Maailmankansalaisen sosiologia

Sosiologian kaksi lupausta

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2015. Otan vastaan päätoimittaja Eeva Luhtakallion Sosiologia-lehden 50-vuotisjuhlanumerossa esittämän haasteen pohtia sosiologian tulevaisuutta ja sitä, millaista on hyvä sosiologia. Lähestyn aihetta pohtimalla, mikä on sosiologian tehtävä ja lupaus. C. Wright Mills ([1959] 1990, 9–17) kirjoitti, että tehtävänä on ymmärtää yhteiskunnan rakennetta, sen muutosta historiassa sekä sitä, millaisia ”ihmisluontoja” yhteiskunnallinen rakenne tiettynä … Lue lisää Sosiologian kaksi lupausta

Kokeellisen sosiologian lupaus

Johdatus Sosiologia-lehden kokeellisen sosiologian teemanumeroon 3/2015. Kun Helsingin Sanomissa alettiin vuonna 2013 peräänkuuluttaa 2010-luvun Pekka Kuusta, mahdettiinkohan ymmärtää, että tarkoitettiin nimenomaan kokeellista sosiologiaa? Pekka Kuusen väitöskirja Alkoholijuomien käyttö maaseudulla (1956) oli kokeellinen tutkimus alkoholijuomienkäytöstä maalaiskunnissa ja kauppaloissa, ja on edelleen kokeellisen sosiaalitieteen merkittävimpiä tutkimuksia Suomessa. Kokeellisesta tutkimuksesta Kuusi haki perustaa kokeilevalle yhteiskuntapolitiikalle ja 1960-luvun sosiaalipolitiikalleen. … Lue lisää Kokeellisen sosiologian lupaus

Yhteiskuntakoe ja sosiologian tehtävä

Sosiologia-lehden 3/2015 pääkirjoitus. Tämän lehden teemanumero-osiossa eritellään neljän artikkelin verran kokeellisen sosiologian ulottuvuuksia. Jäänee vielä nähtäväksi, kuinka laajalti ja mihin suuntiin tässä käsiteltävä ”kokeellinen käänne” sosiologian paradigmoja kääntää, mutta epäröimättä siihen kannattaa vähintään tämän teemanumeron verran tutustua. Teemanumeron toimittajat Ilkka Arminen ja Mika Simonen esittelevät numeron sisältöä johdannossaan tarkemmin, mutta tähän pääkirjoitukseen teema tarjoaa myös … Lue lisää Yhteiskuntakoe ja sosiologian tehtävä

Sosiologian kriittinen nykytietoisuus

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon “Ajan merkit ja sosiologin tehtävä” -paneelissa Sosiologipäivillä 6.3.2015 ja julkaistiin myös Sosiologia-lehdessä 2/2015. Viimeistään arabikevään jälkeen on selvää, että yksi keskeinen yhteiskunnallinen kysymys on nykymaailmassa sama, joka synnytti sosiologian eurooppalaisena ajatusmuotona ja intellektuaalisena projektina vähän yli sata vuotta sitten. Mitä tapahtuu, kun yksinvaltainen poliittinen vanne ei kestä pitämään yhteiskuntia koossa, ja millä … Lue lisää Sosiologian kriittinen nykytietoisuus

Vuoden kaupunkikirjoitus 2014 – Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta

Sosiologia-lehdessä 1/2014 julkaistu Veikko Erannin artikkeli “Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta” palkittiin Kaupunkitutkimuksen päivillä vuoden kaupunkikirjoituksena 2014. Sosiologia-lehti onnittelee voittajaa ja tarjoaa artikkelin Sosiologia-lehden ystäville täällä (PDF)! Artikkelista julkaistiin myös lyhyt yleistajuinen blogiteksti aiemmin tässä blogissa.

Westermarck-seuran gradupalkinnon voittajan kiitospuhe

Sosiologipäivillä Helsingissä 6.3.2015. Hyvät sosiologit ja sosiologian ystävät, A-osa: johdanto, prosessin kuvaus Minulta löytyy kuva, joka on otettu tasan vuosi ja kuukausi sitten: 6. helmikuuta 2014 kello 21:27. Siinä on graduni tulostettuna kahtena kappaleena – nyt jo historiaan vaipunut opiskelukäytäntö. Tässä vaiheessa työ oli lähes tehty, ainoastaan kaksi värikuvaa puuttui. Niiden tulostaminen osoittautuikin, ehkä hieman … Lue lisää Westermarck-seuran gradupalkinnon voittajan kiitospuhe

Aktivointipolitiikan jäljet: nuoret asiakkaat työvoimatoimistossa

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Suomalainen sosiaaliturva ja työllisyyspolitiikka on 1990-luvun laman jälkeen siirtynyt hyvinvointivaltiosta (welfare state) takaisin kohti vastikkeellisuusvaltiota (workfare state), jossa työttömyyden aikainen sosiaaliturva on uudelleen tehty vastikkeelliseksi. Lapiolinjasta on kuitenkin siirrytty työvoiman tarjontaa korostavaan, useimmiten neoliberaaliksi määriteltyyn aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jolla tarkoitetaan työllistymisen edellytysten parantamista. Monet tutkijat puhuvat aktivoinnin sijaan workfaresta … Lue lisää Aktivointipolitiikan jäljet: nuoret asiakkaat työvoimatoimistossa

Toimeentulotukeen arvioidaan liittyvän tuen alikäyttöä ja häpeää

Kirjoitus perustuu Helena Blombergin puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishankkeessa on tutkittu kansalaisten ja hyvinvointivaltion katutason työntekijöiden käsityksiä toimeentulotukiasiakkuudesta. Katutason työntekijöitä tutkimuksessa olivat kuntien sosiaalityöntekijät ja Kelan käsittelijät, joille molemmille on kaavailtu keskeistä asemaa toimeentulotuen käsittelyssä. Eduskunta päätti 12.3.2015, että perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirretään Kansaneläkelaitokselle. Tarveharkintaisin osuus säilyy kuitenkin osana … Lue lisää Toimeentulotukeen arvioidaan liittyvän tuen alikäyttöä ja häpeää