Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointiyhteiskunnassa

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa. Osallistumisesta ja osallisuudesta on tullut yhteiskuntapolitiikan yksi keskeinen hokema. Erityisesti niistä puhutaan hyvinvointipalveluissa, sillä palvelujen asiakkaiden äänen kuuluvuus yhteiskunnassa on heikkoa ja poliittinen osallistuminen vähäistä. Vielä jokin aika sitten osallistumisohjelmat vaikuttivatkin lupaavilta uudistamisen agendoilta ja niiden edistäjät demokratian vaalijoilta. Myös itse olen ollut vakuuttunut osallistumisen … Lue lisää Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointiyhteiskunnassa

Kohtuullinen utopia

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Kohtuullinen utopia. Eettisen itsen luominen kasvukriittisen yhteiskunnallisen liikkeen teksteissä. Tarkastelen artikkelissa suomalaisen kasvutaloutta ja kulutuskulttuuria kritisoivan yhteiskunnallisen liikkeen näkemyksiä kestävämmästä yhteiskunnasta. Keskityn analyysissa kahden ryhmän julkaisemiin teksteihin. Pääkaupunkiseudulla vaikuttavien taloustieteilijöiden ylläpitämä degrowth.fi -blogi aloitti vuonna 2010. Blogissa keskitytään yhteiskunnallisen muutoksen avaamiseen tavoitteena edistää sosiaalista hyvinvointia, joka ei ole riippuvainen … Lue lisää Kohtuullinen utopia

Vuoden sosiologiteko -palkinnon kiitospuhe

Hyvät sosiologikollegat, yhteiskuntatieteiljät, hyvät kuulijat, mitä lämpimin kiitokseni vuoden Sosiologiteko-palkinnosta koko Koneen Säätiön rahoittaman Kaksi Suomea – Kasvaako eriarvoisuus -hankkeen puolesta. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren johtama hanke on yhteiskuntatieteilijöiden, valokuvataiteilijoiden ja journalistien yhteisponnistus suomalaisen eriarvoistumisen esilletuomisessa. Hankkeessa on muun muassa toteutettu Helsingin Sanomien Suuri köyhyyskysely, Kotikysely ja viimeisenä eilen julkaistu Sosiaaliturvariippuvuus … Lue lisää Vuoden sosiologiteko -palkinnon kiitospuhe

Konttoreista monitilatoimistoiksi

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Konttorista monitilatoimistoksi. Työn tilojen etnografnen analyysi. Antropologi Marcel Mauss kirjoitti vuonna 1935 ruumiin tekniikoista. Ruumiin tekniikoilla Mauss pyrki kiinnittämään huomion siihen, miten jokainen kulttuuri ja aikakausi opettaa omat tapansa kävellä, istua, tanssia ja nukkua. Ei ole esimerkiksi luonnollista tapaa istua, vaan meidät sosiaalistetaan oman aikamme ja kulttuurimme istumistapaan. Maussin … Lue lisää Konttoreista monitilatoimistoiksi

Sosiologit vastaan taskulaskimet

The New York Times julkaisi maaliskuun 17. päivänä kirjoituksen, joka käsitteli taloustieteen hegemonista asemaa julkisessa keskustelussa ja politiikan linjapäätöksissä. Jutun otsikko oli puettu kutkuttavan heuristisen fiktion muotoon: ”What if Sociologists Had as Much Influence as Economists?” Taloustieteiden valta-aseman ilmeisenä kääntöpuolena on yhteiskunnallisten ilmiöiden kehystyminen ensisijaisesti talouden termein. Taloudesta on tullut jopa eräänlainen ajattelua ja toimintaa … Lue lisää Sosiologit vastaan taskulaskimet

Johtajuuden visuaaliset kategoriat

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2017 julkaistuun artikkeliin Johtajuuden visuaaliset kategoriat. Johtamisesta ja johtajuudesta puhutaan paljon, mutta voisimmeko kysyä myös, miten näemme johtajuuden? Visuaalisuus on läsnä kaikkialla ympärillämme, joten on hyvin todennäköistä, että se vaikuttaa myös käsityksiimme johtajuudesta. Tarkastelemme artikkelissamme johtajuuteen liittyviä visuaalisia tekijöitä muotokuvamaalausten kautta. Tutkimuskokeilumme lähti liikkeelle kahden eri tieteenalaa edustavan tutkijan inspiroivasta vuoropuhelusta: huomasimme, … Lue lisää Johtajuuden visuaaliset kategoriat

Ympäristönsuojelusta jätetalouteen

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2017 julkaistuun artikkeliin Jätehallinta ja ympäristönsuojelu. Suomalainen jätepolitiikka on murroksessa, jossa yhä kasvavien jätemäärien aiheuttamia ympäristöongelmia on alettu ratkoa talouden kysymyksenä. Muutosta vauhdittaa EU:n pyrkimys siirtyä kiertotalouteen, jossa materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa katsotaankin olevan miljardien kasvupotentiaali, jonka hyödyntämiseksi jätehuoltoa kehitetään Suomessa jatkuvasti. Yhdyskuntajätteen osalta materiaalien … Lue lisää Ympäristönsuojelusta jätetalouteen

Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2017 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Artikkelini on tapaustutkimus kaupunkitilasta käydystä kiistasta, sosiaalikeskus Satamasta ja sen pihalla sijainneesta romanileiristä. Tapaus on esimerkki kahden Suomessa marginaalisen ilmiön, talonvaltauksen ja liikkuvan väestön, kietoutumisesta yhteen kaupunkitilassa sekä paikallishallinnon keinovalikoimasta hoitaa tilanne. Tapaus valottaa niin helsinkiläistä talontaltausliikettä kuin Itä-Euroopan romanien tilannetta Suomessa ja Helsingissä. Sosiaalikeskus Satama oli vuosina … Lue lisää Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit

Sosiologipäivien sosiologiaa

David Lodge kirjoittaa akateemista elämää lempeän satiirisesti kuvaavassa romaanissaan Maailma on pieni (1986), että konferenssimatkojen viehätys perustuu totisen ammatinharjoittamisen ja turismin ilojen yhdistämiseen. Ammattitaitonsa kehittämisen ja tieteelliseen keskusteluun osallistumisen nimissä ”voi vierailla uusissa ja kiinnostavissa paikoissa, tapailla uusia ja kiinnostavia ihmisiä ja solmia uusia ja kiinnostavia suhteita; vaihtaa juoruja ja kertoa salaisuuksia (sillä toisen osapuolen … Lue lisää Sosiologipäivien sosiologiaa

Unohdettu sosiologi

Julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 4/2016 Faina Jyrkilä sosiaalihuollon ja sosiaalisten ongelmien tutkijana Max Weber kuvaa objektiivisuus-esseessään yhteiskuntatieteilijän joutuvan sopeutumaan siihen, että hyväkin tutkimus vanhenee nopeasti. Yhteiskuntatieteet on tuomittu ikuiseen nuoruuteen. Uudet teoriat, kysymyksenasettelut ja empiiriset havainnot peittävät alleen aikanaan luotettavana pidetyt tutkimukset eikä niiden kohtalona voi olla kuin unohdus. (Töttö 2004, 9; Weber 1904/1968, 206.) Vaikka … Lue lisää Unohdettu sosiologi

Kamppailu tasa-arvosta strategisessa valtiossa

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 4/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Juha Sipilän hallitusta on toistuvasti moitittu sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sivuuttamisesta. Hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi oli ensimmäinen hallitusohjelma sitten 1990-luvun alun, joka ei sisältänyt tasa-arvopoliittisia tavoitteita. Sen sijaan ohjelmassa todetaan, että “[n]aiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”. Yksi näkyvimmistä hallitusohjelmaan kohdistuneista kritiikeistä oli tapaus, jossa joukko tutkijoita toi aloitteestamme hallitusohjelman … Lue lisää Kamppailu tasa-arvosta strategisessa valtiossa

Kuulumisen materiaalit ja yhteisösidosten rakentuminen kaupungissa

Julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 4/2016 Kuten muuallakin, suomalaisessa sosiologiassa on viime vuosina keskusteltu aineellisuudesta osana ihmisten sosiaalista elämää ja yhteisöä (esim. Lehtonen 2008; Paju 2013; Valkonen, Lehtonen & Pyyhtinen 2013). Kuten Valkonen ja kumppanit (2013) huomauttavat, materiaaleja ei sosiaalitieteissä tutkita niiden itsensä vuoksi tai siksi, että ne muodostaisivat jotenkin varman ja tiedetyn perustan tutkia sosiaalisuutta, vaan … Lue lisää Kuulumisen materiaalit ja yhteisösidosten rakentuminen kaupungissa

Osallistuva sosiologia

Sosiologia-lehden 4/2016 pääkirjoitus. Juuri päättynyt Yhdysvaltain presidentinvaalikilpa sekä Britannian kesäinen EU-kansanäänestys saivat monet politiikan asiantuntijat puhumaan ”totuudenjälkeisestä politiikasta” (post-truth politics). Käsitteellä tarkoitetaan, että nykypolitiikassa tosiasioilla ei ole niin väliä – äänekkäin mielipide voittaa. Termi kuvaa pohjimmiltaan myös tutkimustiedon väheksymistä politiikanteossa. Esimerkiksi Suomen nykyhallituksen ylimielinen, vähättelevä ja jopa vihamielinen suhtautuminen tieteeseen on kuohuttanut tieteentekijöitä. Yhdysvalloissa Donald … Lue lisää Osallistuva sosiologia

Tieto miesten seksuaalisuudesta muuttuu ja moninaistuu

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 3/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Sadassa vuodessa ymmärryksemme naisten seksuaalisuudesta on muuttunut radikaalilla tavalla. Vain kourallinen ihmisiä lähti puolustamaan 1900-luvun alun Suomessa naisten seksuaalisia oikeuksia, myös naisten oikeutta seksuaaliseen nautintoon. Näiden tärkeiden avausten merkitys on helppo ymmärtää jälkikäteen. Aikalaisilta kyseisiin teemoihin tarttuminen vaati kuitenkin rohkeutta, sillä vastustus oli aikanaan kova. Naisten seksuaalisuutta ja … Lue lisää Tieto miesten seksuaalisuudesta muuttuu ja moninaistuu

Ihmiskauppanarratiivit ja seksityön todellisuus

Julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 3/2016. 1990-luvulta lisääntynyt huoli ihmiskaupasta globaalina sosiaalisena ongelmana on johtanut ihmiskauppakuvaston tulvaan journalismissa, dokumentaarisessa ja fiktiivisessä kerronnassa sekä tiedontuotannossa (Bernstein 2012; Haynes 2014; Vance 2012). Ennen 1990-luvun puoliväliä seksityöläisten oikeuksia ajavat liikkeet ajoivat seksityön dekriminalisointia, pyrkivät poistamaan seksityöhön liittyvää stigmaa sekä uudelleenmäärittämään seksityötä ihmisoikeuksien ja työoikeuksien kehyksessä. Viime vuosikymmenenä radikaalifeministisen liikkeen aktivoituminen … Lue lisää Ihmiskauppanarratiivit ja seksityön todellisuus