Sosiologia, the Finnish journal of sociology published by the Westermarck Society, calls for papers for its fourth issue in English. Sosiologia is the leading journal for sociological research and debate in Finland. It reaches an extensive readership with about 1500 subscribers and also with a nation-wide library distribution enabled by the national Elektra database. All … Lue lisää Call for papers: the 2019 English issue of Sosiologia
Now is the time to upload abstract for the 29th Nordic Sociological Association Conference which will be held in Aalborg, Denmark, 8-10 August 2018. The title of the conference is: The Global North – Welfare policies, mobilities, inequalities, and social movements. The conference offers a great opportunity to network with colleagues, be inspired and keep … Lue lisää Call for abstracts! NSA 2018
Sosiologia-lehti jakaa parhaan artikkelin palkinnon kunkin toimituskauden lopuksi. Voittaja valitaan kaikista toimituskauden aikana julkaistuista artikkeleista, joiden joukosta lehden toimitus valitsee ensin finalistit, joista toimituskunta sitten äänestää parhaan. 15.–16. maaliskuuta järjestetyillä Sosiologipäivillä jaettiin järjestyksessä lehden neljäs artikkelipalkinto. Toimituskauden 2016–2017 parhaaksi artikkeliksi olivat ehdolla (aakkosjärjestyksessä): Johanna Hokka: Illuusiot suomalaisen sosiologian kentällä (3/2016) Mika Hyötyläinen: The Poverty of Theory … Lue lisää Sosiologia-lehden artikkelipalkinto 2018
Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2018. Vuoden 2018 Itä-Suomen Yliopistossa järjestettävien Sosiologipäivien teemana on kiertokulkuja: se miten kaikki kiertää, toistuu ja palaa. Kiertokulku on oiva ja tutkimuksellisesti muodikas tapa tarkastella yhteiseloa ja -kuntaa. Teimme pienen katsannon itse Sosiologia-lehteen käyttäen kiertokulun teemaa ajattelumme apuvälineenä. Lehden 54 vuosikerran pääkirjoituksissa useasti toistuva aihe on sosiologian ja lehden valta, osallisuus … Lue lisää Feminististä sosiologiaa
The text is based on the article “Constructing Queerness in Vietnam” published in the English edition of Sosiologia, 4/2017. The modern socialist republic of Vietnam is characterized by Raffin (2008) as a nation with a hybrid identity shaped by both Western imperialism and communist ideals. This refers to Vietnam’s extensive history of colonial contact with … Lue lisää Constructing Queerness in Vietnam: Essentialism, Homonormativity, and Social Hierarchy
Tieteiden yössä Helsingissä 18.1. puhuttiin hoivan tulevaisuudessa ikääntyvässä Suomessa. Tilaisuuden järjesti vastikään Suomen Akatemian rahoituksen saanut ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö AgeCare. Uusi tutkimusyksikkö halusi aloittaa työnsä kutsumalla myös omien tutkijapiiriensä ulkopuolisia ihmisiä kertomaan näkemyksiään siitä, miten ikääntymistä ja hoivaa tulisi tutkia. Työpaja aloitti samalla Westermarck-seuran isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevän keskustelutilaisuuksien sarjan. Tilaisuuden aloitti Emilia … Lue lisää Ikääntymistä ja hoivaa käsittelevässä työpajassa puhuttivat hoitotyö ja hoivarobotit
Ikääntyminen yhdistyy ihmisten mielissä usein kielteisiin asioihin: elämänsisällöistä luopumiseen, mahdollisiin sairauksiin ja avuntarpeeseen. Suomessa monia ihmisiä huolettaa ikääntymisen ohella tuen, avun ja hoivan saatavuus. Poliittinen huoli vanhustenhoidon kustannuksista ja etenkin kustannusten kasvusta vaikuttaa myös yhteiskuntapolitiikan painotuksiin. Mutta missä määrin keskustelut ja politiikka perustuvat parhaalle tutkimustiedolle, entä miten tutkimusta pitäisi kehittää? Sosiologinen tieto ihmisten mielissä ja … Lue lisää Ikääntymisen ja hoivan tutkimusta koskeva yleisölle avoin työpaja sosiologien panos Tieteiden yössä
Laitosympäristössä asuvien ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja taiteisiin pyritään lisäämään tuomalla laitoksiin erilaisia projekteja niiden ulkopuolelta. Artikkelissani Sosiologia-lehden numerossa 3/2017 tarkastelen hoivalaitosten kulttuuritoiminnan ideaalien ja laitosarjen kohtaamisia empiirisen aineiston valossa. Osallistumisen kulttuuritoimintaan nähdään lisäävän hyvinvointia ja rikastavan elämää (Brandenburg 2008; Cohen ym. 2006.), minkä vuoksi pidetään tärkeänä, että jokaisella olisi pääsy kulttuurin ja taiteen pariin elämäntilanteesta … Lue lisää Kulttuuri ja taide hoivalaitoksessa
The articles included in this year’s English issue of Sosiologia cover a wide range of topics. Anna Alanko and Matilda Hellman examine in their paper the landscape of Finnish mental health care planning during 1960–2000, focusing on the changing roles of experts and service users. The piece by Christopher Brennan raises the question of whether … Lue lisää Looking back and Signing Off
Maahanmuutto on esitetty 2000-luvun julkisessa keskustelussa ajoittain hyvinvointivaltion uhkana, sillä maahanmuuttajien pelätään rapauttavan Suomessa asuvien keskinäistä solidaarisuutta ja resurssien uudelleenjakoa. Näkemykset, joiden mukaan maahanmuuttajat eivät ansaitse sosiaaliturvaa samalla tavalla kuin valtaväestö, ovat lisäksi vahvistuneet ”maahanmuuttokriittisen” populismin myötä. Lisäksi maahanmuuttajiin kohdistuu kotoutumisen vaatimus, joka pyrkii sitouttamaan maahan muuttaneen tiettyihin toimenpiteisiin sanktioiden ja kotouttamistuen menettämisen uhalla. Tätä … Lue lisää Venäläistaustaiset perheet tiedostavat heihin kohdistetut kulttuuriset odotukset
Ihmisten ja eläinten välisiä suhteita on tutkittu yhteiskuntatieteissä viime vuosina runsaasti, mutta lapsuudenaikaisia suhteita eläimiin on tutkittu varsin vähän. Artikkelissani Sosiologia-lehden numerossa 3/2017 tutkin kertomuksia lapsuudenaikaisista kokemuksista sekä muistoista läheisen eläimen kuolemasta. Eläinten kuolema kytkeytyy erityisen keskeisesti siihen, miten ihminen ymmärretään ja määritellään erilaiseksi kuin (muut) eläimet, sillä kuolemaa jäsentävät rituaalit ja moraalisäännöt ovat ihmisten … Lue lisää Eläimen kuolema lapsuuden kokemuskertomuksissa
Valtioiden vaurautta ja taloudellista kehitystä on perinteisesti mitattu bruttokansantuotteella (BKT), mutta sitä on myös kritisoitu. Kysehän on täysin sopimuksenvaraisesta mittarista, jolla mitataan maan taloudellista toimintaa ja sen kasvua. BKT:n aseman haastaminen tai edes uusien mittareiden saaminen sen rinnalle on kuitenkin vaikeaa, koska sillä on vahva institutionaalinen asema koko maailmassa. Esimerkkinä tällaisista yrityksistä ja niiden vaikeuksista … Lue lisää EU-määräyksen tulkinta toi onnellisuuden vähäksi aikaa politiikan agendalle
Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2017. Brittiläinen matemaatikko G. H. Hardy kumoaa hienossa ja melankolisessa kirjassaan Matemaatikon apologia ajatuksen, että tutkimustuloksillaan yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttaneita tutkijoita olisi motivoinut ensisijaisesti ihmiskunnan auttaminen tai kanssaihmisten hyväksi toimiminen. Hardy esittää, että tutkimuksenteolle voi olla olemassa hyvin monenlaisia motiiveja, mutta kolme on hänen mukaansa keskeisempiä kuin muut: ensinnäkin älyllinen uteliaisuus, halu … Lue lisää Älä tavoittele tieteen pikavoittoja
Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Laihiala, Tuomo & Ohisalo, Maria: Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ilmentäjinä. Aiemman tutkimuksen mukaan suomalainen huono-osaisuus on vahvasti sukupuolittunutta. Esimerkiksi miesten syrjäytymisriski on korkeampi kuin naisten ja ikääntyvillä naisilla on miehiä suurempi köyhyysriski. Vaikka väestötason tutkimustietoa on paljon, haavoittuvassa asemassa olevia, leipäjonoista ruokaa hakevia suomalaisia on tutkittu suhteellisen vähän. … Lue lisää Leipäjonot kertovat sosiaalisen eriarvoisuuden lisäksi sukupuolisesta eriarvoisuudesta
Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa. Osallistumisesta ja osallisuudesta on tullut yhteiskuntapolitiikan yksi keskeinen hokema. Erityisesti niistä puhutaan hyvinvointipalveluissa, sillä palvelujen asiakkaiden äänen kuuluvuus yhteiskunnassa on heikkoa ja poliittinen osallistuminen vähäistä. Vielä jokin aika sitten osallistumisohjelmat vaikuttivatkin lupaavilta uudistamisen agendoilta ja niiden edistäjät demokratian vaalijoilta. Myös itse olen ollut vakuuttunut osallistumisen … Lue lisää Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointiyhteiskunnassa