Sosiologi ja akateemikko Erik Allardt on menehtynyt 25.8.2020 95-vuotiaana. Allardt on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia sosiologeja ja hänen työllään tieteenalan parissa on valtava vaikutus kotimaiseen sosiologian tutkimukseen sekä yhteiskuntatieteisiin laajemmin. Westermarck-seura haluaa välittää syvimmän osanottonsa omaisille sekä kunnioittaa Erik Allardtin muistoa.

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2020. Janne Autto ja Maiju Saarreharju Vuoden 2020 Sosiologipäivien teemaksi oli valittu yhteisö. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Lapin yliopistossa perinteisesti maaliskuun lopulla. Reilut kaksi viikkoa ennen tätä ajankohtaa Suomessa ja maailmalla alkoi kuitenkin vahvistua käsitys, että on tärkeää rajoittaa koronaviruksen leviämistä voimakkain toimin ja nopeasti. Uhkana oli virukseen sairastuneiden määrän … Lue lisää Sosiologia koronapandemian keskellä ja tutkimushaasteen edessä

Westermarck-seura on ottanut käyttöön uuden jäsenrekisterialustan. Jäsenet eivät tällä hetkellä pääse tarkastelemaan omia tietojaan tai muuttamaan niitä. Uudeksi jäseneksi voit kuitenkin liittyä täällä. Jäsenet saavat lisätietoa jäsenrekisteriuudistuksesta sähköpostiinsa. Jos et ole saanut tiedotetta, voit pyytää lisätietoja jäsensihteeriltä sähköpostitse westermarckseura(at)gmail.com. Maksamattomat vuoden 2020 jäsenmaksut laskutetaan uuden jäsenrekisterialustan avulla. Seuraathan siis sähköpostiasi mahdollisen jäsenlaskun varalta. Mikäli olet … Lue lisää HUOM: Tilaus- ja jäsenyysasiat

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2020. Vuosikymmenen vaihtuessa Sosiologia-lehden toimitus siirtyi Lapin yliopistoon. Orientoiduimme alkaneeseen toimituskauteen tarkastelemalla, millaista oli Sosiologia-lehden sosiologia viime vuosikymmenellä. Sosiologian valtavirrasta puhuttaessa herää usein kysymys, mikä on sen valtavirtaa ja mikä ei. Halusimmekin saada käsityksen myös Sosiologia-lehden valtavirrasta tai -virroista. Kävimme läpi lehden Artikkelit-osiossa vuosien 2010–2019 aikana julkaistut 141 artikkelia tarkastellen ennen … Lue lisää Sosiologia yleissosiologisena lehtenä

The editorial has been published in Sosiologia 4/2019. Riikka Homanen and Marianne Mäkelin  Editing a journal is a collaborative project and the end results draw on a diversity of voices. These voices include not just the voices of the authors of articles, lectures, discussion pieces and book reviews published in the journal but also the voices of other important people involved in the peer-review and … Lue lisää Acknowledging and saying thanks

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2019. Westermarck-seuran julkaisemassa sosiologisessa verkkomediassa Ilmiössä toteutetaan tänä syksynä lisääntymis-, syntyvyys- ja perheaiheinen teemaviikko viikolla 50. Teemaviikkoja on Ilmiössä toteutettu aikaisemminkin, kuten AntroBlogin kanssa yhteistyössä toteutettu Kuolema-teemaviikko. Teemaviikon aikana Ilmiössä julkaistaan päivittäin uusi artikkeli lisääntymisestä, sen tulevaisuudesta ja paradokseista. Lisääntyminen on mitä ajankohtaisin aihe. Syntyvyyden lasku ja perheellistymisen myöhentyminen huolettavat erityisesti läntisessä … Lue lisää Lisääntymisen sosiologiaa

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 2/2019. Westermarck-seuran puheenjohtaja Kirsti Lempiäinen luki Turun yliopistossa maaliskuussa 2019 pidetyillä Sosiologipäivillä osana avauspuheenvuoroaan Westermarck-seuran johtokunnan, Sosiologia-lehden ja Westermarck-seuran opiskelijajaoston WOP:in syrjinnän ja häirinnän vastaisen kannanoton Häirintävapaa yliopisto. Kannanotossa nostetaan esiin yliopistojen, kuten muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden ja työpaikkojen, julkisivun takana piilotteleva seksuaalinen, sukupuolinen ja rasistinen häirintä, syrjintä ja muu epäasiallinen kohtelu. Kokonaisuudessaan kannanotto on luettavissa tämän … Lue lisää Häirinnästä vapaa yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2019. Käsillä olevassa Sosiologia-lehden numerossa on julkaistu sosiologian professorin Merja Kinnusen 26.10.2018 Lapin yliopistolla pitämä jäähyväisluento Sosiologian lupaus (s. 79–91). Kinnunen on tehnyt pitkän akateemisen uran Lapin ja Tampereen yliopistoissa. Hän on tunnettu myös tinkimättömästä työstään tiedetoimittamisen ja -julkaisemisen parissa, muun muassa Sosiologia-lehden toimituskunnan pitkäaikaisena jäsenenä (1999–2002 ja 2005–2006) ja päätoimittajana … Lue lisää Sosiologisen kerronnan politiikka

Johdatus Sosiologia-lehden teemanumeroon 4/2018 Rajat, siirtolaisuus ja epävirallinen muuttoliike Yksi Suomen suurimmista matkanjärjestäjistä tarjoaa alle tuhannella eurolla viikon pakettimatkoja turkoosinsinisen Egeanmeren rannoille Lesboksen saarelle. Hintaan kuuluu lennot ja hotelli, jonka voi valita perheystävällisistä tai pariskunnille suunnatuista vaihtoehdoista. Alle 50 kilometrin päässä suomalaisten turistien suosimilta rannoilta sijaitsee Morian leiri, jossa asuu 9 000 turvapaikanhakijaa epäinhimillisissä oloissa … Lue lisää Rajat, siirtolaisuus ja epävirallinen muuttoliike

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2018. Käsillä olevaa Sosiologia-lehden numeroa voisi nimittää yhteiskuntaluokan, (sosiaalisen) pääoman ja kuulumisen teemanumeroksi. Kaikki numeron artikkelit käsittelevät yhtä tai useampaa näistä teemoista. Teemanumero se ei kuitenkaan virallisesti ole, vaan artikkelit ovat päätyneet lehteen tavanomaisella tavalla hyväksymisjärjestyksessä. Nämä toisiinsa kietoutuvat luokan, pääoman ja kuulumisen teemat ovat historiallisesti sosiologian peruskäsitteistöä ja tutkimuskohteita. Luokkatutkimuksella on … Lue lisää Sosiologien luokat ja luokitukset

Suomi tunnetaan maailmalla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen mallimaana. Kiitos kuuluu käytännössä asunto ensin -mallille, jota alettiin soveltaa asumisyksiköissä vuonna 2008. Laitosasumiseen ja asukasyhteisöön suhtaudutaan arjessa kuitenkin ristiriitaisesti: osa asukkaista kokee saaneensa asunnon, mutta ei kotia.   “Suomi on löytänyt ratkaisun kodittomuuteen!” “Näin Suomi lakkautti asunnottomuuden” “Suomi näyttää muulle maailmalle, miten päästään pitkäaikaisasunnottomuudesta” Muun muassa näillä otsikoilla kansainväliset … Lue lisää Asunnosta kotiin on joskus pitkä matka

Due to several requests, we have decided to extend the deadline for the 2019 English issue of Sosiologia until 10 October, 2018  Sosiologia, the Finnish journal of sociology published by the Westermarck Society, calls for papers for its fourth issue in English. Sosiologia is the leading journal for sociological research and debate in Finland. It reaches an extensive readership with about 1500 subscribers and … Lue lisää Extended call for papers: the 2019 English issue of Sosiologia  

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 2/2018. Itä-Suomen yliopistossa maaliskuussa 2018 pidetyillä sosiologipäivillä jaettiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2016–2017 parhaan artikkelin palkinto. Tällä kertaa palkinto meni Merja Kinnusen, Kirsti Lempiäisen ja Virve Peterin artikkelille Konttorista monitilatoimistoksi. Työn tilojen etnografinen analyysi (Sosiologia 2/2017). Voittajan valinnasta ja sen perusteista voi lukea tarkemmin tämän numeron sivulta 216–217. Palkinto on järjestyksessään neljäs ja voittajan valitsee lehden toimituskunta.  Kinnusen, Lempiäisen ja Peterin artikkelissa käsitellään etnografisen pitkittäisaineiston avulla … Lue lisää Avoimen tilan sosiologit

We are happy to announce that there will be awarded a minimum of 10 student grants for the Nordic Sociological Association Conference 2018 at Aalborg University, Campus East in Aalborg, Denmark. The title of the conference is: The Global North – Welfare policies, mobilities, inequalities, and social movements and will be held from the 8th … Lue lisää Student grants for NSA2018

  Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2018 julkaistuun artikkeliin. Kun poliitikot ja muut yhteiskuntapolitiikan toimijat puhuvat nuorista, ovat tyypillisiä aiheita uudenlaista yhteisöllisyyttä ja toimijuutta toteuttavat ’diginuoret’, syrjäytyneet, syrjäytyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat huolta aiheuttavat nuoret, sekä nuoret sukupolvet tulevaisuuden vastuunkantajina. Vastikään julkaistussa Kansanvallan peruskorjaus, kaikki voimavarat käyttöön -raportissa käsitellään nuoria juurikin näistä näkökulmista. Raportissa ehdotetaan suoran demokratian edistämistä … Lue lisää Elettyä kansalaisuutta yhteiskuntaan – iästä riippumatta!