Ikääntyminen yhdistyy ihmisten mielissä usein kielteisiin asioihin: elämänsisällöistä luopumiseen, mahdollisiin sairauksiin ja avuntarpeeseen. Suomessa monia ihmisiä huolettaa ikääntymisen ohella tuen, avun ja hoivan saatavuus. Poliittinen huoli vanhustenhoidon kustannuksista ja etenkin kustannusten kasvusta vaikuttaa myös yhteiskuntapolitiikan painotuksiin. Mutta missä määrin keskustelut ja politiikka perustuvat parhaalle tutkimustiedolle, entä miten tutkimusta pitäisi kehittää?
Sosiologinen tieto ihmisten mielissä ja yhteiskuntapolitiikan ytimessä olevista kysymyksistä voi auttaa ymmärtämään ilmiöitä monisyisemmin ja rakentamaan ymmärrystä niitä koskevissa kiistoissa. Kestävää sosiologista tietoa tuottaa kuitenkin vain sellainen tutkimus, jota tehdään aktiivisessa vuoropuhelussa erilaisten yleisöjen kanssa. Westermarck-seura aloittaa tässä hengessä sarjan työpajoja isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Työpajat järjestetään osana vuosittaista Tieteiden yö-tapahtumaa. Vuoden 2018 työpajassa aiheena on ikääntyminen ja hoiva. Työpajan ohjelmasta vastaavat uuden Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Sirpa Wrede, Lina van Aerschot, Emilia Leinonen ja Antero Olakivi.
Ikääntyminen on sosiologeille erityisen kiinnostava yhteiskunnallinen kysymys. Ikääntyminen koskettaa kaikkia ja kuuluu luontaisesti ihmisyyteen, mutta ikääntyvien määrän kasvuun liitetään moninaisia taloudellisia ja sosiaalisia uhkakuvia. Sosiologiassa on jo sukupolvi sitten havahduttu siihen, että ikä on sosiaalista eriarvoisuutta tuottava jakolinja siinä missä sukupuoli ja luokkakin. Korkeatasoista ikääntymiseen ja hoivaan liittyvää tutkimusta ovatkin jo pitkään tehneet sekä sosiologit että muut yhteiskuntatutkijat. Parhaillaan on alkamassa erityisen merkittävä panostus tämän tutkimuskentän kehittämiseen Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen huippuyksikön muodossa (lisää tietoa kotisivuilta www.jyu.fi/agecare). Westermarck-seuran järjestämässä työpajassa joukko huippuyksikön tutkijoita esittäytyy ensi kertaa yleisölle. He kutsuvat yleisöä kertomaan, millaisia aiheita ikääntymisestä ja hoivasta pitäisi tutkia. Toki myös tutkijat itse kertovat aikaisempaan tutkimukseensa perustuvia ajatuksiaan vanhojen ihmisten hoivasta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tutkijoiden esiin nostamat teemat ovat päivänpolttavia:
Emilia Leinonen Jyväskylän yliopistosta pohtii, mitä todella tarkoittaa asuminen kotona ”niin pitkään kuin mahdollista”. Millä ehdoilla ikääntyneet ovat halukkaita asumaan kotona ja mitä sitten, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista? Millaisiin tilanteisiin henkilökohtainen budjetti tai yhteisöllinen asuminen ovat hyviä ratkaisuja? Olisiko perhehoito yksi mahdollisuus?
Antero Olakivi Helsingin yliopistosta puolestaan tarkastelee usein esitettyä ajatusta siitä, että Suomessa on pula hoitajista tai että ainakin sellainen on tulossa. Mistä työvoiman riittämättömyys voisi johtua? Millaisia ratkaisuja politiikassa on esitetty hoitajapulaan? Ovatko hoitajien koulutusvaatimukset liian korkeat ja raskaat ja pitäisikö niitä laskea?
Lina van Aerschot Jyväskylän yliopistosta pöyhii puheenvuorossaan kysymystä hoivaroboteista. Halutaanko niitä ja tarvitaanko niitä? Entä millaisia hoivarobotteja tällä hetkellä on olemassa ja kehitteillä? Mitä mieltä niistä ovat vanhukset tai hoitoalan ammattilaiset?
Lyhyiden tietoiskujen jälkeen keskustelu avataan yleisölle. Puheenjohtajana toimii Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta.
Paikalla myös Sosiologian toimitus.
Tieteiden yön työpaja ”Isot yhteiskunnalliset kysymykset: ikääntyminen ja hoiva”, Paikka ja aika: Tieteiden talo, 3 krs, sali 312, klo 21-23
Kirjoittaja: Sirpa Wrede