Kirjoitus perustuu Maria Ohisalon puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015.
Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Eriarvoistuminen konkretisoituu väestöryhmien välisissä terveys- ja hyvinvointieroissa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huono-osaisuus kasautuu ja tihentyy muodostaen erilaisia huono-osaisuuden notkelmia, joista ruoka-apu on yksi näkyvimmistä. Leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvointia on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa laajalla kvantitatiivisella aineistolla (N=3474, 11 kuntaa, seitsemän seurakuntaa). Aineiston perusjakaumat on esitelty Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisussamme.
Erilaiset tutkimusaineistot sisältävät usein puutteellisesti tietoa kaikista heikoimmassa asemassa olevista väestönosista; kyselytutkimusten vastauskato on erityisen suurta silloin, kun kyse on elintasonsa, elämänlaatunsa ja elämäntapansa suhteen huonossa asemassa olevista ihmisistä. Esimerkiksi puhelinhaastattelut eivät heitä tavoita ja vastaavasti rekisteripohjaisissa tutkimuksissa on omat rajoituksensa. Leipäjonoista kerätystä aineistosta nähdään, keille huono-osaisuus leipäjonoissa kasautuu. Kolme keskeisintä kasautumaa ovat seuraavat:
1. Taloudellinen huono-osaisuus pitää sisällään tyytymättömyyden elintasoon, kokemuksen, että pärjää elämässä heikosti, että tulot eivät riitä menoihin, että ihminen ei pysty huolehtimaan veloistaan sekä sen, että ihminen tuntee itsensä huono-osaiseksi. Lisäksi nämä vastaajat eivät kokeneet saaneensa riittävästi tukea ja apua kaupungilta.
2. Toinen kasautuma sisältää elämään tyytymättömyyden sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen tyytymättömyyden.
3. Kolmannessa ulottuvuudessa kasautuvat nälkä, masennus ja yksinäisyys.
Nämä kasautumat jakautuvat sosioekonomisesti seuraavasti: Taloudellinen huono-osaisuus kasautuu erityisesti eläkeikää lähestyville (56–65-vuotiaat), Suomen kansalaisille, työttömille, asunnottomille ja vuokra-asujille. Elämään ja terveyteen tyytymättömyyden kasautuma on yhteydessä kotona tai eläkkeellä olemiseen sekä asunnottomuuteen ja tukiasunnossa tai kunnan vuokra-asunnossa asumiseen. Nälkä, masennus ja yksinäisyys keskittyvät asunnottomille, tukiasunnossa asuville ja yhden aikuisen kotitaloudessa asuville.
Taloudellisen huono-osaisuuden kasautuminen on kasautumista voimakkain. Pahoinvointi leipäjonoissa on enemmän elintasokysymys kuin elämäntyytyväisyyteen tai elämäntapaan liittyvä huono-osaisuuden ilmentymä. Taloudellinen aspekti ei kuitenkaan ole yhdentekevä, sillä siitä voi syntyä kierre, joka syventää huono-osaisuuden kasautumista heikentämällä terveyttä ja elämään tyytyväisyyttä, aiheuttamalla jopa yksinäisyyttä, nälkää ja masennusta. Taloudellisen huono-osaisuuden parantamisen keinoja on lukuisia aina nykyistä laajemmasta osa- ja vajaatyökykyisten työllistämisestä, toimeentuloturvan tavoitettavuuden parantamisesta, matalan kynnyksen ja yhden luukun avun malleista, perusturvan tason nostamiseen tasolle, jossa se riittää kattamaan nykyiset elinkustannukset, jalkautuvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen lisätuotanto. Ihmisten tyytyväisyyttä voidaan lisätä kohentamalla materiaalisia elinolosuhteita, mutta myös lisäämällä ihmisille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa.
Maria Ohisalo, Tuomo Laihiala & Juho Saari