Yleinen

Sosiologian menetelmät ja tutkimuksen infrastruktuuri

kirjoittaja

Sosiologia-lehden viidenkymmenen vuoden aikajänne tuo näkyville sosiologian metodisoitumisen (vrt. Ronkainen 2002, 132) ja metodien moninaistumisen: Menetelmät kuvataan ja nimetään tarkemmin ja nimettyjä menetelmiä on enemmän kuin ennen. Menetelmät ovat vuosikymmenten varrella myös herättäneet keskustelua ja tunteidenpurkauksia. Kirjoittajat ovat kiistelleet kausaalipäätelmien tekemisen ehdoista, diskurssin käsitteestä sekä kvalitatiivisista ja kvantitatiivista menetelmistä. Tässä arvioivassa puheessa ei ole aina … Lue lisää Sosiologian menetelmät ja tutkimuksen infrastruktuuri

Kirja-arviot ja sukupuoli

kirjoittaja

Sosiologia-lehden kirja-arvioissa näkyvät vuosikymmenten varrella teoreettiset kiistat, paradigmaattiset juonteet, eri tutkimusalojen esiinmarssi ja myös varsin värikäs joukko tutkijoita. Varhaisimmissa lehdissä arvio-osaston nimi oli itse asiassa ”Erittelyjä ja esittelyjä”, ja sillä kerrottiin kirja-arvioiden lisäksi mitä moninaisimmista asioista, kuten Westermarck-seuran delegaatiosta Neuvostoliittoon (3/1965) tai arvioitiin M. A. Nummisen laulunsanoja sukupuolivalistuksen näkökulmasta (3/1966) – tästä Osmo Koskelainen kirjoittaa, … Lue lisää Kirja-arviot ja sukupuoli

Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?

kirjoittaja

Otsikkoni kysymys sisältää otaksuman, että sosiologia on joskus ollut innostava tiede. Väitänkin, että ainakin vahvana kasvukautenaan 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun lopulle saakka moderni sosiologia oli Suomessa uudenlaisena, vanhasta westermarckilaisesta sosiologiasta olennaisesti poikkeavana tieteenalana todellakin kiinnostusta ja lupauksia herättävä sekä harjoittajiaan innostanut ilmiö. Uuden sosiologian monitahoinen kiinnostavuus ja vetovoima näkyivät esimerkiksi ensimmäisen Sosiologia-lehden toimituskunnassa. Päätoimittajan ja toimitussihteerin … Lue lisää Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?

Muuta maalle ja tule onnelliseksi?

kirjoittaja

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa tehdään jatkuvasti erottelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Varsinkin suhde maaseutuun on monin tavoin ambivalentti. Toisaalta maaseutua romantisoidaan, mutta toisaalta se esitetään paikkana, johon kurjuus kasaantuu. Esimerkiksi meneillään olevassa sote-uudistuksessa yhtenä isona teemana on ollut, miten muuttoliikkeen ravistelemalla maaseudulla voidaan jatkossa pitää yllä kattavaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa ja näin myös hyvinvoinnin edellytyksiä. Teimme … Lue lisää Muuta maalle ja tule onnelliseksi?