Yleinen

Kirjoitus perustuu Maria Ohisalon puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Eriarvoistuminen konkretisoituu väestöryhmien välisissä terveys- ja hyvinvointieroissa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huono-osaisuus kasautuu ja tihentyy muodostaen erilaisia huono-osaisuuden notkelmia, joista ruoka-apu on yksi näkyvimmistä. Leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvointia on nyt … Lue lisää Huono-osaisuuden kasautuminen leipäjonoissa

Helsingin Sosiologipäivät (4.–6.3.2015) käynnistyivät eilen “Ajan merkit – Sosiologia yhteiskunnassa” -keskustelutilaisuudella Tiedekulmassa. Tilaisuudella haluttiin edistää sosiologisen tiedon leviämistä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja viisi tilaisuudessa esiteltyä tutkimusta olivat poimintoja 700:n osallistujan työstä. Itä-Suomen yliopiston huono-osaisuuden kasautumista käsittelevästä tutkimushankkeesta kertoi Maria Ohisalo, jonka mukaan tutkimuksen on päästävä rekisteriaineistoja ja puhelinhaastatteluja syvemmälle, jotta todella huono-osaisimmat tavoitetaan. Suomessa on … Lue lisää Sosiologipäivät 2015 avattiin keskustelutilaisuudella

Oletko kuullut, että istuminen tappaa? Varmemmin ja todennäköisemmin kuin tupakointi tai HIV – tai näin meille ovat ainakin kertoneet tänä syksynä useat kansalliset ja kansainväliset mediat. Maailma on täynnä potentiaalisia uhkia, joten me valitsemme ne asiat, jotka näemme kulloinkin suurimpina ja päivänpolttavimpina vaaroina, kuten Mary Douglas ja Aaron Wildavsky teoksessaan Risk and Culture ovat todenneet. … Lue lisää Istumisen vaarallisuudesta

Sosiologia-lehteä on julkaistu puoli vuosisataa. Virstanpylväs tarjoaa luonnollisesti erinomaisen tilaisuuden menneen pohtimiselle eri näkökulmista, mutta yhtä tärkeää on katsoa eteenpäin ja kysyä, millä ehdoin ja millaisessa maailmassa jatkamme kohti 100-vuotisjuhlia. Jotta näiden kysymysten pohtiminen ei typistyisi julkaisubisneksen näköalojen ruotimiseen, on syytä mahtipontisuuden uhallakin laajentaa keskustelua lehdestä ammattikunnan ja koko tieteenalan tulevaisuuteen. Sosiologialle on ollut lajityypillistä … Lue lisää Sosiologian tulevaisuus

Sosiologia-lehden viidenkymmenen vuoden aikajänne tuo näkyville sosiologian metodisoitumisen (vrt. Ronkainen 2002, 132) ja metodien moninaistumisen: Menetelmät kuvataan ja nimetään tarkemmin ja nimettyjä menetelmiä on enemmän kuin ennen. Menetelmät ovat vuosikymmenten varrella myös herättäneet keskustelua ja tunteidenpurkauksia. Kirjoittajat ovat kiistelleet kausaalipäätelmien tekemisen ehdoista, diskurssin käsitteestä sekä kvalitatiivisista ja kvantitatiivista menetelmistä. Tässä arvioivassa puheessa ei ole aina … Lue lisää Sosiologian menetelmät ja tutkimuksen infrastruktuuri

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa tehdään jatkuvasti erottelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Varsinkin suhde maaseutuun on monin tavoin ambivalentti. Toisaalta maaseutua romantisoidaan, mutta toisaalta se esitetään paikkana, johon kurjuus kasaantuu. Esimerkiksi meneillään olevassa sote-uudistuksessa yhtenä isona teemana on ollut, miten muuttoliikkeen ravistelemalla maaseudulla voidaan jatkossa pitää yllä kattavaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa ja näin myös hyvinvoinnin edellytyksiä. Teimme … Lue lisää Muuta maalle ja tule onnelliseksi?