Oletko kuullut, että istuminen tappaa? Varmemmin ja todennäköisemmin kuin tupakointi tai HIV – tai näin meille ovat ainakin kertoneet tänä syksynä useat kansalliset ja kansainväliset mediat. Maailma on täynnä potentiaalisia uhkia, joten me valitsemme ne asiat, jotka näemme kulloinkin suurimpina ja päivänpolttavimpina vaaroina, kuten Mary Douglas ja Aaron Wildavsky teoksessaan Risk and Culture ovat todenneet. … Lue lisää Istumisen vaarallisuudesta
Sosiologia-lehteä on julkaistu puoli vuosisataa. Virstanpylväs tarjoaa luonnollisesti erinomaisen tilaisuuden menneen pohtimiselle eri näkökulmista, mutta yhtä tärkeää on katsoa eteenpäin ja kysyä, millä ehdoin ja millaisessa maailmassa jatkamme kohti 100-vuotisjuhlia. Jotta näiden kysymysten pohtiminen ei typistyisi julkaisubisneksen näköalojen ruotimiseen, on syytä mahtipontisuuden uhallakin laajentaa keskustelua lehdestä ammattikunnan ja koko tieteenalan tulevaisuuteen. Sosiologialle on ollut lajityypillistä … Lue lisää Sosiologian tulevaisuus
Sosiologia-lehden viidenkymmenen vuoden aikajänne tuo näkyville sosiologian metodisoitumisen (vrt. Ronkainen 2002, 132) ja metodien moninaistumisen: Menetelmät kuvataan ja nimetään tarkemmin ja nimettyjä menetelmiä on enemmän kuin ennen. Menetelmät ovat vuosikymmenten varrella myös herättäneet keskustelua ja tunteidenpurkauksia. Kirjoittajat ovat kiistelleet kausaalipäätelmien tekemisen ehdoista, diskurssin käsitteestä sekä kvalitatiivisista ja kvantitatiivista menetelmistä. Tässä arvioivassa puheessa ei ole aina … Lue lisää Sosiologian menetelmät ja tutkimuksen infrastruktuuri
Sosiologia-lehden kirja-arvioissa näkyvät vuosikymmenten varrella teoreettiset kiistat, paradigmaattiset juonteet, eri tutkimusalojen esiinmarssi ja myös varsin värikäs joukko tutkijoita. Varhaisimmissa lehdissä arvio-osaston nimi oli itse asiassa ”Erittelyjä ja esittelyjä”, ja sillä kerrottiin kirja-arvioiden lisäksi mitä moninaisimmista asioista, kuten Westermarck-seuran delegaatiosta Neuvostoliittoon (3/1965) tai arvioitiin M. A. Nummisen laulunsanoja sukupuolivalistuksen näkökulmasta (3/1966) – tästä Osmo Koskelainen kirjoittaa, … Lue lisää Kirja-arviot ja sukupuoli
Otsikkoni kysymys sisältää otaksuman, että sosiologia on joskus ollut innostava tiede. Väitänkin, että ainakin vahvana kasvukautenaan 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun lopulle saakka moderni sosiologia oli Suomessa uudenlaisena, vanhasta westermarckilaisesta sosiologiasta olennaisesti poikkeavana tieteenalana todellakin kiinnostusta ja lupauksia herättävä sekä harjoittajiaan innostanut ilmiö. Uuden sosiologian monitahoinen kiinnostavuus ja vetovoima näkyivät esimerkiksi ensimmäisen Sosiologia-lehden toimituskunnassa. Päätoimittajan ja toimitussihteerin … Lue lisää Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?
Suomalaisessa julkisessa keskustelussa tehdään jatkuvasti erottelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Varsinkin suhde maaseutuun on monin tavoin ambivalentti. Toisaalta maaseutua romantisoidaan, mutta toisaalta se esitetään paikkana, johon kurjuus kasaantuu. Esimerkiksi meneillään olevassa sote-uudistuksessa yhtenä isona teemana on ollut, miten muuttoliikkeen ravistelemalla maaseudulla voidaan jatkossa pitää yllä kattavaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa ja näin myös hyvinvoinnin edellytyksiä. Teimme … Lue lisää Muuta maalle ja tule onnelliseksi?