Yhteiskuntakoe ja sosiologian tehtävä

Sosiologia-lehden 3/2015 pääkirjoitus. Tämän lehden teemanumero-osiossa eritellään neljän artikkelin verran kokeellisen sosiologian ulottuvuuksia. Jäänee vielä nähtäväksi, kuinka laajalti ja mihin suuntiin tässä käsiteltävä ”kokeellinen käänne” sosiologian paradigmoja kääntää, mutta epäröimättä siihen kannattaa vähintään tämän teemanumeron verran tutustua. Teemanumeron toimittajat Ilkka Arminen ja Mika Simonen esittelevät numeron sisältöä johdannossaan tarkemmin, mutta tähän pääkirjoitukseen teema tarjoaa myös … Lue lisää Yhteiskuntakoe ja sosiologian tehtävä

Sosiologian kriittinen nykytietoisuus

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon “Ajan merkit ja sosiologin tehtävä” -paneelissa Sosiologipäivillä 6.3.2015 ja julkaistiin myös Sosiologia-lehdessä 2/2015. Viimeistään arabikevään jälkeen on selvää, että yksi keskeinen yhteiskunnallinen kysymys on nykymaailmassa sama, joka synnytti sosiologian eurooppalaisena ajatusmuotona ja intellektuaalisena projektina vähän yli sata vuotta sitten. Mitä tapahtuu, kun yksinvaltainen poliittinen vanne ei kestä pitämään yhteiskuntia koossa, ja millä … Lue lisää Sosiologian kriittinen nykytietoisuus

Vuoden kaupunkikirjoitus 2014 – Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta

Sosiologia-lehdessä 1/2014 julkaistu Veikko Erannin artikkeli “Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta” palkittiin Kaupunkitutkimuksen päivillä vuoden kaupunkikirjoituksena 2014. Sosiologia-lehti onnittelee voittajaa ja tarjoaa artikkelin Sosiologia-lehden ystäville täällä (PDF)! Artikkelista julkaistiin myös lyhyt yleistajuinen blogiteksti aiemmin tässä blogissa.

Westermarck-seuran gradupalkinnon voittajan kiitospuhe

Sosiologipäivillä Helsingissä 6.3.2015. Hyvät sosiologit ja sosiologian ystävät, A-osa: johdanto, prosessin kuvaus Minulta löytyy kuva, joka on otettu tasan vuosi ja kuukausi sitten: 6. helmikuuta 2014 kello 21:27. Siinä on graduni tulostettuna kahtena kappaleena – nyt jo historiaan vaipunut opiskelukäytäntö. Tässä vaiheessa työ oli lähes tehty, ainoastaan kaksi värikuvaa puuttui. Niiden tulostaminen osoittautuikin, ehkä hieman … Lue lisää Westermarck-seuran gradupalkinnon voittajan kiitospuhe

Aktivointipolitiikan jäljet: nuoret asiakkaat työvoimatoimistossa

Kirjoitus perustuu puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Suomalainen sosiaaliturva ja työllisyyspolitiikka on 1990-luvun laman jälkeen siirtynyt hyvinvointivaltiosta (welfare state) takaisin kohti vastikkeellisuusvaltiota (workfare state), jossa työttömyyden aikainen sosiaaliturva on uudelleen tehty vastikkeelliseksi. Lapiolinjasta on kuitenkin siirrytty työvoiman tarjontaa korostavaan, useimmiten neoliberaaliksi määriteltyyn aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jolla tarkoitetaan työllistymisen edellytysten parantamista. Monet tutkijat puhuvat aktivoinnin sijaan workfaresta … Lue lisää Aktivointipolitiikan jäljet: nuoret asiakkaat työvoimatoimistossa

Toimeentulotukeen arvioidaan liittyvän tuen alikäyttöä ja häpeää

Kirjoitus perustuu Helena Blombergin puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishankkeessa on tutkittu kansalaisten ja hyvinvointivaltion katutason työntekijöiden käsityksiä toimeentulotukiasiakkuudesta. Katutason työntekijöitä tutkimuksessa olivat kuntien sosiaalityöntekijät ja Kelan käsittelijät, joille molemmille on kaavailtu keskeistä asemaa toimeentulotuen käsittelyssä. Eduskunta päätti 12.3.2015, että perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirretään Kansaneläkelaitokselle. Tarveharkintaisin osuus säilyy kuitenkin osana … Lue lisää Toimeentulotukeen arvioidaan liittyvän tuen alikäyttöä ja häpeää

Huono-osaisuuden kasautuminen leipäjonoissa

Kirjoitus perustuu Maria Ohisalon puheenvuoroon Sosiologia yhteiskunnassa -keskustelutilaisuudessa 4.3.2015. Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Eriarvoistuminen konkretisoituu väestöryhmien välisissä terveys- ja hyvinvointieroissa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huono-osaisuus kasautuu ja tihentyy muodostaen erilaisia huono-osaisuuden notkelmia, joista ruoka-apu on yksi näkyvimmistä. Leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvointia on nyt … Lue lisää Huono-osaisuuden kasautuminen leipäjonoissa

Sosiologipäivät 2015 avattiin keskustelutilaisuudella

Helsingin Sosiologipäivät (4.–6.3.2015) käynnistyivät eilen “Ajan merkit – Sosiologia yhteiskunnassa” -keskustelutilaisuudella Tiedekulmassa. Tilaisuudella haluttiin edistää sosiologisen tiedon leviämistä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja viisi tilaisuudessa esiteltyä tutkimusta olivat poimintoja 700:n osallistujan työstä. Itä-Suomen yliopiston huono-osaisuuden kasautumista käsittelevästä tutkimushankkeesta kertoi Maria Ohisalo, jonka mukaan tutkimuksen on päästävä rekisteriaineistoja ja puhelinhaastatteluja syvemmälle, jotta todella huono-osaisimmat tavoitetaan. Suomessa on … Lue lisää Sosiologipäivät 2015 avattiin keskustelutilaisuudella

Istumisen vaarallisuudesta

Oletko kuullut, että istuminen tappaa? Varmemmin ja todennäköisemmin kuin tupakointi tai HIV – tai näin meille ovat ainakin kertoneet tänä syksynä useat kansalliset ja kansainväliset mediat. Maailma on täynnä potentiaalisia uhkia, joten me valitsemme ne asiat, jotka näemme kulloinkin suurimpina ja päivänpolttavimpina vaaroina, kuten Mary Douglas ja Aaron Wildavsky teoksessaan Risk and Culture ovat todenneet. … Lue lisää Istumisen vaarallisuudesta

Sosiologian tulevaisuus

Sosiologia-lehteä on julkaistu puoli vuosisataa. Virstanpylväs tarjoaa luonnollisesti erinomaisen tilaisuuden menneen pohtimiselle eri näkökulmista, mutta yhtä tärkeää on katsoa eteenpäin ja kysyä, millä ehdoin ja millaisessa maailmassa jatkamme kohti 100-vuotisjuhlia. Jotta näiden kysymysten pohtiminen ei typistyisi julkaisubisneksen näköalojen ruotimiseen, on syytä mahtipontisuuden uhallakin laajentaa keskustelua lehdestä ammattikunnan ja koko tieteenalan tulevaisuuteen. Sosiologialle on ollut lajityypillistä … Lue lisää Sosiologian tulevaisuus

Sosiologian menetelmät ja tutkimuksen infrastruktuuri

Sosiologia-lehden viidenkymmenen vuoden aikajänne tuo näkyville sosiologian metodisoitumisen (vrt. Ronkainen 2002, 132) ja metodien moninaistumisen: Menetelmät kuvataan ja nimetään tarkemmin ja nimettyjä menetelmiä on enemmän kuin ennen. Menetelmät ovat vuosikymmenten varrella myös herättäneet keskustelua ja tunteidenpurkauksia. Kirjoittajat ovat kiistelleet kausaalipäätelmien tekemisen ehdoista, diskurssin käsitteestä sekä kvalitatiivisista ja kvantitatiivista menetelmistä. Tässä arvioivassa puheessa ei ole aina … Lue lisää Sosiologian menetelmät ja tutkimuksen infrastruktuuri

Kirja-arviot ja sukupuoli

Sosiologia-lehden kirja-arvioissa näkyvät vuosikymmenten varrella teoreettiset kiistat, paradigmaattiset juonteet, eri tutkimusalojen esiinmarssi ja myös varsin värikäs joukko tutkijoita. Varhaisimmissa lehdissä arvio-osaston nimi oli itse asiassa ”Erittelyjä ja esittelyjä”, ja sillä kerrottiin kirja-arvioiden lisäksi mitä moninaisimmista asioista, kuten Westermarck-seuran delegaatiosta Neuvostoliittoon (3/1965) tai arvioitiin M. A. Nummisen laulunsanoja sukupuolivalistuksen näkökulmasta (3/1966) – tästä Osmo Koskelainen kirjoittaa, … Lue lisää Kirja-arviot ja sukupuoli

Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?

Otsikkoni kysymys sisältää otaksuman, että sosiologia on joskus ollut innostava tiede. Väitänkin, että ainakin vahvana kasvukautenaan 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun lopulle saakka moderni sosiologia oli Suomessa uudenlaisena, vanhasta westermarckilaisesta sosiologiasta olennaisesti poikkeavana tieteenalana todellakin kiinnostusta ja lupauksia herättävä sekä harjoittajiaan innostanut ilmiö. Uuden sosiologian monitahoinen kiinnostavuus ja vetovoima näkyivät esimerkiksi ensimmäisen Sosiologia-lehden toimituskunnassa. Päätoimittajan ja toimitussihteerin … Lue lisää Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?

Muuta maalle ja tule onnelliseksi?

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa tehdään jatkuvasti erottelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Varsinkin suhde maaseutuun on monin tavoin ambivalentti. Toisaalta maaseutua romantisoidaan, mutta toisaalta se esitetään paikkana, johon kurjuus kasaantuu. Esimerkiksi meneillään olevassa sote-uudistuksessa yhtenä isona teemana on ollut, miten muuttoliikkeen ravistelemalla maaseudulla voidaan jatkossa pitää yllä kattavaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa ja näin myös hyvinvoinnin edellytyksiä. Teimme … Lue lisää Muuta maalle ja tule onnelliseksi?