Kulttuuri ja taide hoivalaitoksessa

Laitosympäristössä asuvien ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja taiteisiin pyritään lisäämään tuomalla laitoksiin erilaisia projekteja niiden ulkopuolelta. Artikkelissani Sosiologia-lehden numerossa 3/2017 tarkastelen hoivalaitosten kulttuuritoiminnan ideaalien ja laitosarjen kohtaamisia empiirisen aineiston valossa. Osallistumisen kulttuuritoimintaan nähdään lisäävän hyvinvointia ja rikastavan elämää (Brandenburg 2008; Cohen ym. 2006.), minkä vuoksi pidetään tärkeänä, että jokaisella olisi pääsy kulttuurin ja taiteen pariin elämäntilanteesta … Lue lisää Kulttuuri ja taide hoivalaitoksessa

Looking back and Signing Off

The articles included in this year’s English issue of Sosiologia cover a wide range of topics. Anna Alanko and Matilda Hellman examine in their paper the landscape of Finnish mental health care planning during 1960–2000, focusing on the changing roles of experts and service users. The piece by Christopher Brennan raises the question of whether … Lue lisää Looking back and Signing Off

Venäläistaustaiset perheet tiedostavat heihin kohdistetut kulttuuriset odotukset

Maahanmuutto on esitetty 2000-luvun julkisessa keskustelussa ajoittain hyvinvointivaltion uhkana, sillä maahanmuuttajien pelätään rapauttavan Suomessa asuvien keskinäistä solidaarisuutta ja resurssien uudelleenjakoa. Näkemykset, joiden mukaan maahanmuuttajat eivät ansaitse sosiaaliturvaa samalla tavalla kuin valtaväestö, ovat lisäksi vahvistuneet ”maahanmuuttokriittisen” populismin myötä. Lisäksi maahanmuuttajiin kohdistuu kotoutumisen vaatimus, joka pyrkii sitouttamaan maahan muuttaneen tiettyihin toimenpiteisiin sanktioiden ja kotouttamistuen menettämisen uhalla. Tätä … Lue lisää Venäläistaustaiset perheet tiedostavat heihin kohdistetut kulttuuriset odotukset

Eläimen kuolema lapsuuden kokemuskertomuksissa

Ihmisten ja eläinten välisiä suhteita on tutkittu yhteiskuntatieteissä viime vuosina runsaasti, mutta lapsuudenaikaisia suhteita eläimiin on tutkittu varsin vähän. Artikkelissani Sosiologia-lehden numerossa 3/2017 tutkin kertomuksia lapsuudenaikaisista kokemuksista sekä muistoista läheisen eläimen kuolemasta. Eläinten kuolema kytkeytyy erityisen keskeisesti siihen, miten ihminen ymmärretään ja määritellään erilaiseksi kuin (muut) eläimet, sillä kuolemaa jäsentävät rituaalit ja moraalisäännöt ovat ihmisten … Lue lisää Eläimen kuolema lapsuuden kokemuskertomuksissa

EU-määräyksen tulkinta toi onnellisuuden vähäksi aikaa politiikan agendalle

Valtioiden vaurautta ja taloudellista kehitystä on perinteisesti mitattu bruttokansantuotteella (BKT), mutta sitä on myös kritisoitu. Kysehän on täysin sopimuksenvaraisesta mittarista, jolla mitataan maan taloudellista toimintaa ja sen kasvua. BKT:n aseman haastaminen tai edes uusien mittareiden saaminen sen rinnalle on kuitenkin vaikeaa, koska sillä on vahva institutionaalinen asema koko maailmassa. Esimerkkinä tällaisista yrityksistä ja niiden vaikeuksista … Lue lisää EU-määräyksen tulkinta toi onnellisuuden vähäksi aikaa politiikan agendalle

Älä tavoittele tieteen pikavoittoja

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2017. Brittiläinen matemaatikko G. H. Hardy kumoaa hienossa ja melankolisessa kirjassaan Matemaatikon apologia ajatuksen, että tutkimustuloksillaan yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttaneita tutkijoita olisi motivoinut ensisijaisesti ihmiskunnan auttaminen tai kanssaihmisten hyväksi toimiminen. Hardy esittää, että tutkimuksenteolle voi olla olemassa hyvin monenlaisia motiiveja, mutta kolme on hänen mukaansa keskeisempiä kuin muut: ensinnäkin älyllinen uteliaisuus, halu … Lue lisää Älä tavoittele tieteen pikavoittoja

Leipäjonot kertovat sosiaalisen eriarvoisuuden lisäksi sukupuolisesta eriarvoisuudesta

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Laihiala, Tuomo & Ohisalo, Maria: Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ilmentäjinä. Aiemman tutkimuksen mukaan suomalainen huono-osaisuus on vahvasti sukupuolittunutta. Esimerkiksi miesten syrjäytymisriski on korkeampi kuin naisten ja ikääntyvillä naisilla on miehiä suurempi köyhyysriski. Vaikka väestötason tutkimustietoa on paljon, haavoittuvassa asemassa olevia, leipäjonoista ruokaa hakevia suomalaisia on tutkittu suhteellisen vähän. … Lue lisää Leipäjonot kertovat sosiaalisen eriarvoisuuden lisäksi sukupuolisesta eriarvoisuudesta

Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointiyhteiskunnassa

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa. Osallistumisesta ja osallisuudesta on tullut yhteiskuntapolitiikan yksi keskeinen hokema. Erityisesti niistä puhutaan hyvinvointipalveluissa, sillä palvelujen asiakkaiden äänen kuuluvuus yhteiskunnassa on heikkoa ja poliittinen osallistuminen vähäistä. Vielä jokin aika sitten osallistumisohjelmat vaikuttivatkin lupaavilta uudistamisen agendoilta ja niiden edistäjät demokratian vaalijoilta. Myös itse olen ollut vakuuttunut osallistumisen … Lue lisää Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointiyhteiskunnassa

Kohtuullinen utopia

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Kohtuullinen utopia. Eettisen itsen luominen kasvukriittisen yhteiskunnallisen liikkeen teksteissä. Tarkastelen artikkelissa suomalaisen kasvutaloutta ja kulutuskulttuuria kritisoivan yhteiskunnallisen liikkeen näkemyksiä kestävämmästä yhteiskunnasta. Keskityn analyysissa kahden ryhmän julkaisemiin teksteihin. Pääkaupunkiseudulla vaikuttavien taloustieteilijöiden ylläpitämä degrowth.fi -blogi aloitti vuonna 2010. Blogissa keskitytään yhteiskunnallisen muutoksen avaamiseen tavoitteena edistää sosiaalista hyvinvointia, joka ei ole riippuvainen … Lue lisää Kohtuullinen utopia

Vuoden sosiologiteko -palkinnon kiitospuhe

Hyvät sosiologikollegat, yhteiskuntatieteiljät, hyvät kuulijat, mitä lämpimin kiitokseni vuoden Sosiologiteko-palkinnosta koko Koneen Säätiön rahoittaman Kaksi Suomea – Kasvaako eriarvoisuus -hankkeen puolesta. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren johtama hanke on yhteiskuntatieteilijöiden, valokuvataiteilijoiden ja journalistien yhteisponnistus suomalaisen eriarvoistumisen esilletuomisessa. Hankkeessa on muun muassa toteutettu Helsingin Sanomien Suuri köyhyyskysely, Kotikysely ja viimeisenä eilen julkaistu Sosiaaliturvariippuvuus … Lue lisää Vuoden sosiologiteko -palkinnon kiitospuhe

Konttoreista monitilatoimistoiksi

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Konttorista monitilatoimistoksi. Työn tilojen etnografnen analyysi. Antropologi Marcel Mauss kirjoitti vuonna 1935 ruumiin tekniikoista. Ruumiin tekniikoilla Mauss pyrki kiinnittämään huomion siihen, miten jokainen kulttuuri ja aikakausi opettaa omat tapansa kävellä, istua, tanssia ja nukkua. Ei ole esimerkiksi luonnollista tapaa istua, vaan meidät sosiaalistetaan oman aikamme ja kulttuurimme istumistapaan. Maussin … Lue lisää Konttoreista monitilatoimistoiksi

Sosiologit vastaan taskulaskimet

The New York Times julkaisi maaliskuun 17. päivänä kirjoituksen, joka käsitteli taloustieteen hegemonista asemaa julkisessa keskustelussa ja politiikan linjapäätöksissä. Jutun otsikko oli puettu kutkuttavan heuristisen fiktion muotoon: ”What if Sociologists Had as Much Influence as Economists?” Taloustieteiden valta-aseman ilmeisenä kääntöpuolena on yhteiskunnallisten ilmiöiden kehystyminen ensisijaisesti talouden termein. Taloudesta on tullut jopa eräänlainen ajattelua ja toimintaa … Lue lisää Sosiologit vastaan taskulaskimet

Johtajuuden visuaaliset kategoriat

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2017 julkaistuun artikkeliin Johtajuuden visuaaliset kategoriat. Johtamisesta ja johtajuudesta puhutaan paljon, mutta voisimmeko kysyä myös, miten näemme johtajuuden? Visuaalisuus on läsnä kaikkialla ympärillämme, joten on hyvin todennäköistä, että se vaikuttaa myös käsityksiimme johtajuudesta. Tarkastelemme artikkelissamme johtajuuteen liittyviä visuaalisia tekijöitä muotokuvamaalausten kautta. Tutkimuskokeilumme lähti liikkeelle kahden eri tieteenalaa edustavan tutkijan inspiroivasta vuoropuhelusta: huomasimme, … Lue lisää Johtajuuden visuaaliset kategoriat

Ympäristönsuojelusta jätetalouteen

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2017 julkaistuun artikkeliin Jätehallinta ja ympäristönsuojelu. Suomalainen jätepolitiikka on murroksessa, jossa yhä kasvavien jätemäärien aiheuttamia ympäristöongelmia on alettu ratkoa talouden kysymyksenä. Muutosta vauhdittaa EU:n pyrkimys siirtyä kiertotalouteen, jossa materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa katsotaankin olevan miljardien kasvupotentiaali, jonka hyödyntämiseksi jätehuoltoa kehitetään Suomessa jatkuvasti. Yhdyskuntajätteen osalta materiaalien … Lue lisää Ympäristönsuojelusta jätetalouteen

Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2017 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Artikkelini on tapaustutkimus kaupunkitilasta käydystä kiistasta, sosiaalikeskus Satamasta ja sen pihalla sijainneesta romanileiristä. Tapaus on esimerkki kahden Suomessa marginaalisen ilmiön, talonvaltauksen ja liikkuvan väestön, kietoutumisesta yhteen kaupunkitilassa sekä paikallishallinnon keinovalikoimasta hoitaa tilanne. Tapaus valottaa niin helsinkiläistä talontaltausliikettä kuin Itä-Euroopan romanien tilannetta Suomessa ja Helsingissä. Sosiaalikeskus Satama oli vuosina … Lue lisää Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit