Sosiologia, muutos ja pysyvyys

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 1/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Sosiologiaa tieteenä tavataan luonnehtia muun muassa niin, että se tutkii yhteiskunnan muutosta. Tätä perustellaan kaanonista käsin. Sosiologisen teoreettisen ajattelun klassikot tutkivat yhteiskuntaa tilanteessa, jossa siirtyminen moderniksi määrittelemäämme yhteiskuntamuotoon muutti ihmisten elämää radikaalisti. Metodologisissakin kehittelyissä on usein lähdetty liikkeelle ympäröivän yhteiskunnan muutoksista, kuten Chicagon koulukunnan … Lue lisää

Toimituskauden päätteeksi

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 4/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Sosiologian 57. ja 58. vuosikerta on toimitettu Lapin yliopistossa. Tämä on viimeinen Sosiologia-lehden pääkirjoituksemme. On aika tehdä yhteenveto taakse jäävästä kaksivuotisesta toimituskaudesta. Lisäksi haluamme tuoda esiin lehden tekemisen mahdollistaneita tahoja ja esittää heille tästä kiitokset. Vuosien 2020–2021 aikana ilmestyi perinteiseen tapaan kahdeksan Sosiologia-lehden numeroa. … Lue lisää

Tieteen kritiikistä ja puolustamisesta

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 3/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Koronakriisi on tehnyt entistä näkyvämmäksi tieteen ja tutkitun tiedon tarpeellisuuden. Tästä huolimatta julkisissa keskusteluissa tieteeseen on kohdistunut myös kritiikkiä erityisesti tieteen ideologisisiin kytköksiin liittyen. Tieteen kentällä on ihmetelty kritiikin sisältöä. Tieteen kentän ulkopuolella puolestaan on kummasteltu tieteentekijöiden ärhäkkää puolustautumista kritiikkiä vastaan. Tällaisista etenkin verkkokeskustelujen … Lue lisää

Sosiologipäivien 2021 työryhmäkuvaukset

Asiantuntemus ja tieto yhteiskunnassa Kahtena päivänä kokoontuneessa työryhmässä nähtiin ja kuultiin verkkovälitteisesti yhteensä kahdeksan alustusta. Vireää keskustelua siivitti parisenkymmentä osallistujaa. Esitykset aloitti – ja myös lopetti – kokemusasiantuntijoita käsitellyt esitys. Ensin Marjaana Jones (TAU) selvitti kokemusasiantuntijuutta ja sen ammatillistunutta muotoa terveydenhuollossa. Esityksen haastatteluihin nojaavan näkemyksen mukaan omakohtainen kokemus tuo terveydenhuollon vuorovaikutukseen uskottavuutta. Vaikkei kokemustieto korvaa … Lue lisää

Sosiologipäivien paluu

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Vuoden 2021 Sosiologipäiviä ei jouduttu perumaan koronapandemian vuoksi, kuten pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020. Silti tälläkään kertaa sosiologista keskustelua ei voitu käydä perinteiseen tapaan fyysisesti samassa tilassa olevien osallistujien kasvokkaisena vuorovaikutuksena, vaan päivät järjestettiin – ensimmäisen kerran niiden historian aikana – etäyhteyden välityksellä. Etäkonferenssin muodosta … Lue lisää

Saara Salmivaara palkittiin vuoden 2020 parhaasta sosiologian pro gradusta – kertoo opinnäytteen syntyneen keskusteluissa sorsien kanssa

Westermarck-seuran myöntämän Vuoden 2020 paras sosiologian pro gradu -palkinnon on voittanut Saara Salmivaara tutkielmallaan Tavallinen erikoisrokote naisten syöpää vastaan: Rokotusikäisten tyttöjen käsityksiä HPV-rokotteesta. Palkintoseremonia vietettiin Sosiologipäivillä perjantaina 12. maaliskuuta. Palkinnon ojensi virtuaalisesti raadin puheenjohtaja Anu Katainen (HY). Ote graduraadin perusteista: “Salmivaaran kriittisen terveyssosiologian työ kuvaa hienolla tavalla terveyden edistämisen ja lääketieteellisten interventioiden problematiikkaa. Salmivaara tutkii rokotusikäisten … Lue lisää

Kriittisen ajattelun sosiaalisuudesta

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 4/2020. Janne Autto ja Maiju Saarreharju Koronavuoden sosiaalinen etäisyys – tai tarkemmin ilmaistuna sosiaalisista syistä otettu fyysinen etäisyys – on varmasti saanut monet kaipaamaan tieteen tekemiseen sisältyvää puhumista ja keskustelemista. Tällainen vuorovaikutuksellinen ääneen ajatteleminen ja ajattelemisen yhteisöllisyys on keskeinen osa akateemista työtä, vaikka se tahtookin jäädä varjoon usein kovin yksilökeskeisissä … Lue lisää

Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu, vuoden 2019 sosiologinen teko ja toimituskauden 2018-2019 paras artikkeli

Westermarck-seura ojensi syyskokouksessaan 26.11.2020 peruuntuneiden Sosiologipäivien yhteydessä jakamatta jääneet palkinnot. Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu -palkinnon sai Olli Hasu tutkielmallaan Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Palkintoraati kiinnitti huomiota Foucault’n ajattelun pätevään ja kunnianhimoiseen pohdintaan, josta muodostui vahva teoriapohja empiiriselle tarkastelulle. Vlogit ja vloggarit ovat tärkeä ja ajankohtainen tutkimusaihe, johon … Lue lisää

Haastattelu: Vuoden 2019 gradupalkittu Olli Hasu

Vuoden 2019 parhaaksi sosiologian pro graduksi on valittu Olli Hasun tutkielma Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Hasu analysoi gradussaan itsen hallintaa käsitteleviä self help -vlogeja, joiden diskurssissa ja visuaalisessa representaatiossa yksilöiden elämään sisältyvä problematiikka tulee tulkituksi selvästi rajattuina itsen hallinnan ongelmina. Hasu tarkastelee vlogeja myös yleisempien sosiokulttuuristen merkitysten kannalta, ja … Lue lisää

Westermarck-seuran syyskokous 26.11. klo 17.30 – 18.30 etänä Zoom-alustalla

Westermarck-seuran syyskokous järjestetään torstaina 26.11. klo 17.30 – 18.30 etänä Zoom-alustalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hallituksen jäsenten valinta, toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2021 ja toiminnantarkastajan valinta. Poikkeuksellisesti syyskokouksessa myönnetään myös yleensä Sosiologipäivien yhteydessä jaettavat gradupalkinto, toimituskauden paras artikkeli -palkinto sekä sosiologinen teko -palkinto. Lisätiedot osallistumiseen sekä kokouksen työjärjestys löytyvät perjantaina 13.11. lähetetystä jäsenkirjeestä.

Westermarck-muistoluento ja Erik Allardt -paneeli 26.11.2020 klo 15-17

Westermarck-muistoluennon pitää tänä vuonna professori Beverley Skeggs (Lancaster University, Iso-Britannia) otsikollaThe Necropolitics of Now: distributions of values and value. Muistoluento välitetään suorana verkkolinkin kautta.  Muistoluennon jälkeen järjestetään Erik Allardt -paneeli, jossa Allardtin merkitystä ja hänen toimintansa moninaisia vaikutuksia suomalaisessa sosiologiassa pohtivat Risto Alapuro, Riitta Jallinoja, Aino Sinnemäki, Pekka Sulkunen ja Tom Sandlund. Paneelin puheenjohtajina toimivat … Lue lisää

Westermarck-seura kunnioittaa Erik Allardtin muistoa

Sosiologi ja akateemikko Erik Allardt on menehtynyt 25.8.2020 95-vuotiaana. Allardt on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia sosiologeja ja hänen työllään tieteenalan parissa on valtava vaikutus kotimaiseen sosiologian tutkimukseen sekä yhteiskuntatieteisiin laajemmin. Westermarck-seura haluaa välittää syvimmän osanottonsa omaisille sekä kunnioittaa Erik Allardtin muistoa.

Sosiologia koronapandemian keskellä ja tutkimushaasteen edessä

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2020. Janne Autto ja Maiju Saarreharju Vuoden 2020 Sosiologipäivien teemaksi oli valittu yhteisö. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Lapin yliopistossa perinteisesti maaliskuun lopulla. Reilut kaksi viikkoa ennen tätä ajankohtaa Suomessa ja maailmalla alkoi kuitenkin vahvistua käsitys, että on tärkeää rajoittaa koronaviruksen leviämistä voimakkain toimin ja nopeasti. Uhkana oli virukseen sairastuneiden määrän … Lue lisää

HUOM: Tilaus- ja jäsenyysasiat

Westermarck-seura on ottanut käyttöön uuden jäsenrekisterialustan. Jäsenet eivät tällä hetkellä pääse tarkastelemaan omia tietojaan tai muuttamaan niitä. Uudeksi jäseneksi voit kuitenkin liittyä täällä. Jäsenet saavat lisätietoa jäsenrekisteriuudistuksesta sähköpostiinsa. Jos et ole saanut tiedotetta, voit pyytää lisätietoja jäsensihteeriltä sähköpostitse westermarckseura(at)gmail.com. Maksamattomat vuoden 2020 jäsenmaksut laskutetaan uuden jäsenrekisterialustan avulla. Seuraathan siis sähköpostiasi mahdollisen jäsenlaskun varalta. Mikäli olet … Lue lisää

Sosiologia yleissosiologisena lehtenä

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2020. Vuosikymmenen vaihtuessa Sosiologia-lehden toimitus siirtyi Lapin yliopistoon. Orientoiduimme alkaneeseen toimituskauteen tarkastelemalla, millaista oli Sosiologia-lehden sosiologia viime vuosikymmenellä. Sosiologian valtavirrasta puhuttaessa herää usein kysymys, mikä on sen valtavirtaa ja mikä ei. Halusimmekin saada käsityksen myös Sosiologia-lehden valtavirrasta tai -virroista. Kävimme läpi lehden Artikkelit-osiossa vuosien 2010–2019 aikana julkaistut 141 artikkelia tarkastellen ennen … Lue lisää