Yleinen

Westermarck-seura ojensi syyskokouksessaan 26.11.2020 peruuntuneiden Sosiologipäivien yhteydessä jakamatta jääneet palkinnot. Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu -palkinnon sai Olli Hasu tutkielmallaan Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Palkintoraati kiinnitti huomiota Foucault’n ajattelun pätevään ja kunnianhimoiseen pohdintaan, josta muodostui vahva teoriapohja empiiriselle tarkastelulle. Vlogit ja vloggarit ovat tärkeä ja ajankohtainen tutkimusaihe, johon … Lue lisää Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu, vuoden 2019 sosiologinen teko ja toimituskauden 2018-2019 paras artikkeli

Vuoden 2019 parhaaksi sosiologian pro graduksi on valittu Olli Hasun tutkielma Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Hasu analysoi gradussaan itsen hallintaa käsitteleviä self help -vlogeja, joiden diskurssissa ja visuaalisessa representaatiossa yksilöiden elämään sisältyvä problematiikka tulee tulkituksi selvästi rajattuina itsen hallinnan ongelmina. Hasu tarkastelee vlogeja myös yleisempien sosiokulttuuristen merkitysten kannalta, ja … Lue lisää Haastattelu: Vuoden 2019 gradupalkittu Olli Hasu

Westermarck-seuran syyskokous järjestetään torstaina 26.11. klo 17.30 – 18.30 etänä Zoom-alustalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hallituksen jäsenten valinta, toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2021 ja toiminnantarkastajan valinta. Poikkeuksellisesti syyskokouksessa myönnetään myös yleensä Sosiologipäivien yhteydessä jaettavat gradupalkinto, toimituskauden paras artikkeli -palkinto sekä sosiologinen teko -palkinto. Lisätiedot osallistumiseen sekä kokouksen työjärjestys löytyvät perjantaina 13.11. lähetetystä jäsenkirjeestä.

Westermarck-muistoluennon pitää tänä vuonna professori Beverley Skeggs (Lancaster University, Iso-Britannia) otsikollaThe Necropolitics of Now: distributions of values and value. Muistoluento välitetään suorana verkkolinkin kautta.  Muistoluennon jälkeen järjestetään Erik Allardt -paneeli, jossa Allardtin merkitystä ja hänen toimintansa moninaisia vaikutuksia suomalaisessa sosiologiassa pohtivat Risto Alapuro, Riitta Jallinoja, Aino Sinnemäki, Pekka Sulkunen ja Tom Sandlund. Paneelin puheenjohtajina toimivat … Lue lisää Westermarck-muistoluento ja Erik Allardt -paneeli 26.11.2020 klo 15-17

Sosiologi ja akateemikko Erik Allardt on menehtynyt 25.8.2020 95-vuotiaana. Allardt on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia sosiologeja ja hänen työllään tieteenalan parissa on valtava vaikutus kotimaiseen sosiologian tutkimukseen sekä yhteiskuntatieteisiin laajemmin. Westermarck-seura haluaa välittää syvimmän osanottonsa omaisille sekä kunnioittaa Erik Allardtin muistoa.

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2020. Janne Autto ja Maiju Saarreharju Vuoden 2020 Sosiologipäivien teemaksi oli valittu yhteisö. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Lapin yliopistossa perinteisesti maaliskuun lopulla. Reilut kaksi viikkoa ennen tätä ajankohtaa Suomessa ja maailmalla alkoi kuitenkin vahvistua käsitys, että on tärkeää rajoittaa koronaviruksen leviämistä voimakkain toimin ja nopeasti. Uhkana oli virukseen sairastuneiden määrän … Lue lisää Sosiologia koronapandemian keskellä ja tutkimushaasteen edessä

Westermarck-seura on ottanut käyttöön uuden jäsenrekisterialustan. Jäsenet eivät tällä hetkellä pääse tarkastelemaan omia tietojaan tai muuttamaan niitä. Uudeksi jäseneksi voit kuitenkin liittyä täällä. Jäsenet saavat lisätietoa jäsenrekisteriuudistuksesta sähköpostiinsa. Jos et ole saanut tiedotetta, voit pyytää lisätietoja jäsensihteeriltä sähköpostitse westermarckseura(at)gmail.com. Maksamattomat vuoden 2020 jäsenmaksut laskutetaan uuden jäsenrekisterialustan avulla. Seuraathan siis sähköpostiasi mahdollisen jäsenlaskun varalta. Mikäli olet … Lue lisää HUOM: Tilaus- ja jäsenyysasiat

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2020. Vuosikymmenen vaihtuessa Sosiologia-lehden toimitus siirtyi Lapin yliopistoon. Orientoiduimme alkaneeseen toimituskauteen tarkastelemalla, millaista oli Sosiologia-lehden sosiologia viime vuosikymmenellä. Sosiologian valtavirrasta puhuttaessa herää usein kysymys, mikä on sen valtavirtaa ja mikä ei. Halusimmekin saada käsityksen myös Sosiologia-lehden valtavirrasta tai -virroista. Kävimme läpi lehden Artikkelit-osiossa vuosien 2010–2019 aikana julkaistut 141 artikkelia tarkastellen ennen … Lue lisää Sosiologia yleissosiologisena lehtenä

The editorial has been published in Sosiologia 4/2019. Riikka Homanen and Marianne Mäkelin  Editing a journal is a collaborative project and the end results draw on a diversity of voices. These voices include not just the voices of the authors of articles, lectures, discussion pieces and book reviews published in the journal but also the voices of other important people involved in the peer-review and … Lue lisää Acknowledging and saying thanks

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2019. Westermarck-seuran julkaisemassa sosiologisessa verkkomediassa Ilmiössä toteutetaan tänä syksynä lisääntymis-, syntyvyys- ja perheaiheinen teemaviikko viikolla 50. Teemaviikkoja on Ilmiössä toteutettu aikaisemminkin, kuten AntroBlogin kanssa yhteistyössä toteutettu Kuolema-teemaviikko. Teemaviikon aikana Ilmiössä julkaistaan päivittäin uusi artikkeli lisääntymisestä, sen tulevaisuudesta ja paradokseista. Lisääntyminen on mitä ajankohtaisin aihe. Syntyvyyden lasku ja perheellistymisen myöhentyminen huolettavat erityisesti läntisessä … Lue lisää Lisääntymisen sosiologiaa

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 2/2019. Westermarck-seuran puheenjohtaja Kirsti Lempiäinen luki Turun yliopistossa maaliskuussa 2019 pidetyillä Sosiologipäivillä osana avauspuheenvuoroaan Westermarck-seuran johtokunnan, Sosiologia-lehden ja Westermarck-seuran opiskelijajaoston WOP:in syrjinnän ja häirinnän vastaisen kannanoton Häirintävapaa yliopisto. Kannanotossa nostetaan esiin yliopistojen, kuten muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden ja työpaikkojen, julkisivun takana piilotteleva seksuaalinen, sukupuolinen ja rasistinen häirintä, syrjintä ja muu epäasiallinen kohtelu. Kokonaisuudessaan kannanotto on luettavissa tämän … Lue lisää Häirinnästä vapaa yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 1/2019. Käsillä olevassa Sosiologia-lehden numerossa on julkaistu sosiologian professorin Merja Kinnusen 26.10.2018 Lapin yliopistolla pitämä jäähyväisluento Sosiologian lupaus (s. 79–91). Kinnunen on tehnyt pitkän akateemisen uran Lapin ja Tampereen yliopistoissa. Hän on tunnettu myös tinkimättömästä työstään tiedetoimittamisen ja -julkaisemisen parissa, muun muassa Sosiologia-lehden toimituskunnan pitkäaikaisena jäsenenä (1999–2002 ja 2005–2006) ja päätoimittajana … Lue lisää Sosiologisen kerronnan politiikka

Johdatus Sosiologia-lehden teemanumeroon 4/2018 Rajat, siirtolaisuus ja epävirallinen muuttoliike Yksi Suomen suurimmista matkanjärjestäjistä tarjoaa alle tuhannella eurolla viikon pakettimatkoja turkoosinsinisen Egeanmeren rannoille Lesboksen saarelle. Hintaan kuuluu lennot ja hotelli, jonka voi valita perheystävällisistä tai pariskunnille suunnatuista vaihtoehdoista. Alle 50 kilometrin päässä suomalaisten turistien suosimilta rannoilta sijaitsee Morian leiri, jossa asuu 9 000 turvapaikanhakijaa epäinhimillisissä oloissa … Lue lisää Rajat, siirtolaisuus ja epävirallinen muuttoliike

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2018. Käsillä olevaa Sosiologia-lehden numeroa voisi nimittää yhteiskuntaluokan, (sosiaalisen) pääoman ja kuulumisen teemanumeroksi. Kaikki numeron artikkelit käsittelevät yhtä tai useampaa näistä teemoista. Teemanumero se ei kuitenkaan virallisesti ole, vaan artikkelit ovat päätyneet lehteen tavanomaisella tavalla hyväksymisjärjestyksessä. Nämä toisiinsa kietoutuvat luokan, pääoman ja kuulumisen teemat ovat historiallisesti sosiologian peruskäsitteistöä ja tutkimuskohteita. Luokkatutkimuksella on … Lue lisää Sosiologien luokat ja luokitukset

Suomi tunnetaan maailmalla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen mallimaana. Kiitos kuuluu käytännössä asunto ensin -mallille, jota alettiin soveltaa asumisyksiköissä vuonna 2008. Laitosasumiseen ja asukasyhteisöön suhtaudutaan arjessa kuitenkin ristiriitaisesti: osa asukkaista kokee saaneensa asunnon, mutta ei kotia.   “Suomi on löytänyt ratkaisun kodittomuuteen!” “Näin Suomi lakkautti asunnottomuuden” “Suomi näyttää muulle maailmalle, miten päästään pitkäaikaisasunnottomuudesta” Muun muassa näillä otsikoilla kansainväliset … Lue lisää Asunnosta kotiin on joskus pitkä matka