Yleinen

Westermarck-seuran myöntämän vuoden 2023 gradupalkinnon on voittanut Aino Poroila Helsingin yliopistosta tutkielmallaan ”Eihän me mitään turhia lelunostajia olla oltu” Kulutuseetokset ja -neuvottelut keskiluokkaisten lapsiperheiden arjessa. Voittajan valinnut raati kuvailee työtä seuraavasti: ”Raati vakuuttui työn hyvin perustellusta teorialähtöisyydestä, metodologisesta kunnianhimoisuudesta, refleksiivisestä otteesta, aineiston laadusta ja sen huolellisesta analyysista. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja uskottavia ja niitä sidotaan … Lue lisää

Vuoden sosiologinen teko -palkinto myönnetään poikkeuksellisesta saavutuksesta sosiologian alalla. Saavutus voi liittyä tutkimukseen, opetukseen tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Se voi olla esimerkiksi erityisen merkittävän yhteiskuntatieteellisen kirjan tai artikkelin julkaiseminen, erityisen menestyksekkäiden opetusmenetelmien kehittäminen tai toteuttaminen, huomattavan kansainvälisen tai kansallisen julkisen tunnustuksen saaminen tai muunlainen sosiologian merkityksen tai tunnettuuden tieteellinen tai yhteiskunnallinen edistäminen. Vuoden sosiologiteko myönnetään ehdotusten … Lue lisää

Westermarck-seuran kahdeksan vuosikymmentä & suomalainen sosiologia Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina. Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura – Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The … Lue lisää

Tiedote 6.10. Yliopisto-opiskelijoiden mielenilmaukset ovat laajentuneet valtakunnallisesti ja kampuksia on vallattu kaikissa yliopistoissa. Mielenilmauksessaan opiskelijat vaativat, että asumistuen leikkauksista ja opintotuen indeksikorotusten jäädyttämisestä tulee luopua, opiskelijoiden mielenterveyspalveluita tulee parantaa sekä kansainvälisten opiskelijoiden oikeuksista tulee huolehtia. Sen lisäksi, että tuemme jokaisen ryhmän oikeutta osoittaa mieltään ja harjoittaa demokratialle tärkeää kansalaisaktivismia, tuemme opiskelijoiden mielenilmauksen viestiä. Suomessa tulee … Lue lisää

// In English below Sosiologipäivät tulevat jälleen! Vuoden 2024 Sosiologipäivien teemana on Rajat, erot ja kohtaamiset. Sosiologipäivät tarjoaa tilan keskustella siitä mitä raja tekee, miten rajaa tehdään ja millaisia tiloja se luo kohtaamisille ja eronteoille. Lue lisää teemasta verkkosivuiltamme www.sosiologipaivat.fi. Oletko halukas koordinoimaan työryhmää Sosiologipäivillä Kuopiossa 21.3.–22.3.2024? Jos olet, lähetä ehdotuksesi 1.12.2023 mennessä osoitteeseen anuranto@uef.fi. Työryhmäehdotuksen … Lue lisää

Seuraavat Sosiologipäivät järjestetään Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella 21.-22.3.2024!

Vuoden 2022 parhaan sosiologian pro gradu -tutkielman palkinnon on voittanut Ella Lundqvist (Åbo Akademi) työllään En intensiv vardag och spektakulära känslor – subkultur och identitet bland fans av det koreanska pojkbandet BTS. Voittajan valinnut raati kuvaa tutkielmaa seuraavasti: “Tutkimusasetelma on raikas, luova ja kunnianhimoinen. Analyysissa on hienosti hyödynnetty sisäpiiriläisyyttä ja kirjoittaja asemoi itsensä sujuvasti ja … Lue lisää

Sosiologia-lehden uudet verkkosivut journal.fi-alustalla on nyt avattu! Uusi osoite: https://journal.fi/sosiologia/announcement Lehden kirjoitukset vuodesta 2011 alkaen ovat avoimesti saatavilla uusilla sivuilla. Jatkossa uudet numero avautuvat aina neljä kuukautta paperilehden ilmestymisen jälkeen verkossa. Pääkirjoituksen ja sisällysluettelon julkaisemme heti uuden numeron ilmestyttyä. Tätä sivua ei enää tämän jälkeen päivitetä.

Elina Paju & Paula Merikoski Tämä kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 4/2022. Sosiologia ”tutkii mitä tahansa yhteiskunnan ja yksilön välillä” ja se on ”yhteiskunnan ymmärtämistä monella eri tasolla”. Siitä tulee mieleen psykologia, mutta siinä on ”enemmän filsaa ja vähemmän bilsaa.” Muun muassa näin hahmottelivat sosiologian johdantokurssin opiskelijat Helsingin yliopistossa syksyllä 2021 ensimmäisellä luennolla vastausta kysymykseen, … Lue lisää

Sosiologia-lehti kutsuu hiljattain poismenneen Bruno Latourin merkitystä sosiologialle tieteenalana kartoittavia tekstejä. Millaisia kytköksiä Latourin ajattelulla ja sosiologisella tutkimuksella on? Miten Latourin ajattelua on hyödynnetty suomalaisen sosiologian kentällä? Millaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja aikamme haasteisiin Latourin ajattelun kautta on mahdollista tarttua? Millä tavoin Latour haastaa sosiologiaa tieteenalana – vai haastaako?  Tällaisiin kysymyksiin etsimme vastauksia teemanumerossa. Myös tavallista … Lue lisää

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa tilallisesti kaukana oleva tuntuu liikkuvan käsin kosketeltavan lähelle. Covid-19-pandemia ja Ukrainan sota tuntuvat pienentävän maapalloa ja maantieteellisesti kaukana olevat tapahtumat tulevat iholle. Samanaikaisesti asioiden ja ilmiöiden keskinäiset riippuvuussuhteet avautuvat arjessa kohdattaviksi, esimerkiksi kun kansalaisille suunnattua energiansäästökampanjaa polkaistaan käyntiin. Elämme tällä … Lue lisää

Westermarck-seuran valtakunnalliset Sosiologipäivät Tampereella 23.–24.3.2023 teemalla TIETO JA EPÄILYS Yhteiskuntamme perustuu enenevässä määrin tietoon ja mittaamiseen. Muiden viimeaikaisten tapahtumien ohella, COVID-19 pandemia ja sen synnyttämät reaktiot eri puolilla maailmaa paljastivat, kuinka riippuvainen globaali yhteisö on datasta ja analytiikasta. Toisaalta näemme samaan aikaan epäilyksen lisääntyvän tietoa ja asiantuntijuutta kohtaan, mikä näkyy myös politiikanteossa esimerkiksi populismina ja … Lue lisää

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Mitä on demokratia ja miten sosiologia lähestyy demokratiaa? Näistä kysymyksistä puhuttiin vuoden 2022 Sosiologipäivillä Jyväskylässä – ja millaisessa maailmantilanteessa. Sosiologiseen Zeitgeist-analyysiin tuli aivan uusi ulottuvuus, kun ennalta valittu teema saikin dramaattiset kehykset osakseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vaikka tätä kirjoittaessamme maailman katseet ovat Ukrainassa, ja … Lue lisää

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 1/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Sosiologiaa tieteenä tavataan luonnehtia muun muassa niin, että se tutkii yhteiskunnan muutosta. Tätä perustellaan kaanonista käsin. Sosiologisen teoreettisen ajattelun klassikot tutkivat yhteiskuntaa tilanteessa, jossa siirtyminen moderniksi määrittelemäämme yhteiskuntamuotoon muutti ihmisten elämää radikaalisti. Metodologisissakin kehittelyissä on usein lähdetty liikkeelle ympäröivän yhteiskunnan muutoksista, kuten Chicagon koulukunnan … Lue lisää

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 4/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Sosiologian 57. ja 58. vuosikerta on toimitettu Lapin yliopistossa. Tämä on viimeinen Sosiologia-lehden pääkirjoituksemme. On aika tehdä yhteenveto taakse jäävästä kaksivuotisesta toimituskaudesta. Lisäksi haluamme tuoda esiin lehden tekemisen mahdollistaneita tahoja ja esittää heille tästä kiitokset. Vuosien 2020–2021 aikana ilmestyi perinteiseen tapaan kahdeksan Sosiologia-lehden numeroa. … Lue lisää