Yleinen

Sosiologia-lehti kutsuu hiljattain poismenneen Bruno Latourin merkitystä sosiologialle tieteenalana kartoittavia tekstejä. Millaisia kytköksiä Latourin ajattelulla ja sosiologisella tutkimuksella on? Miten Latourin ajattelua on hyödynnetty suomalaisen sosiologian kentällä? Millaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja aikamme haasteisiin Latourin ajattelun kautta on mahdollista tarttua? Millä tavoin Latour haastaa sosiologiaa tieteenalana – vai haastaako?  Tällaisiin kysymyksiin etsimme vastauksia teemanumerossa. Myös tavallista … Lue lisää Kirjoituskutsu: Bruno Latour ja sosiologia -teemanumero

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa tilallisesti kaukana oleva tuntuu liikkuvan käsin kosketeltavan lähelle. Covid-19-pandemia ja Ukrainan sota tuntuvat pienentävän maapalloa ja maantieteellisesti kaukana olevat tapahtumat tulevat iholle. Samanaikaisesti asioiden ja ilmiöiden keskinäiset riippuvuussuhteet avautuvat arjessa kohdattaviksi, esimerkiksi kun kansalaisille suunnattua energiansäästökampanjaa polkaistaan käyntiin. Elämme tällä … Lue lisää Sosiologia, yhteenkietoutumat ja kohtaamiset

Westermarck-seuran valtakunnalliset Sosiologipäivät Tampereella 23.–24.3.2023 teemalla TIETO JA EPÄILYS Yhteiskuntamme perustuu enenevässä määrin tietoon ja mittaamiseen. Muiden viimeaikaisten tapahtumien ohella, COVID-19 pandemia ja sen synnyttämät reaktiot eri puolilla maailmaa paljastivat, kuinka riippuvainen globaali yhteisö on datasta ja analytiikasta. Toisaalta näemme samaan aikaan epäilyksen lisääntyvän tietoa ja asiantuntijuutta kohtaan, mikä näkyy myös politiikanteossa esimerkiksi populismina ja … Lue lisää Save the date: Sosiologipäivät 2023

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Mitä on demokratia ja miten sosiologia lähestyy demokratiaa? Näistä kysymyksistä puhuttiin vuoden 2022 Sosiologipäivillä Jyväskylässä – ja millaisessa maailmantilanteessa. Sosiologiseen Zeitgeist-analyysiin tuli aivan uusi ulottuvuus, kun ennalta valittu teema saikin dramaattiset kehykset osakseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vaikka tätä kirjoittaessamme maailman katseet ovat Ukrainassa, ja … Lue lisää Sosiologia ja julkinen puhe

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 1/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Sosiologiaa tieteenä tavataan luonnehtia muun muassa niin, että se tutkii yhteiskunnan muutosta. Tätä perustellaan kaanonista käsin. Sosiologisen teoreettisen ajattelun klassikot tutkivat yhteiskuntaa tilanteessa, jossa siirtyminen moderniksi määrittelemäämme yhteiskuntamuotoon muutti ihmisten elämää radikaalisti. Metodologisissakin kehittelyissä on usein lähdetty liikkeelle ympäröivän yhteiskunnan muutoksista, kuten Chicagon koulukunnan … Lue lisää Sosiologia, muutos ja pysyvyys

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 4/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Sosiologian 57. ja 58. vuosikerta on toimitettu Lapin yliopistossa. Tämä on viimeinen Sosiologia-lehden pääkirjoituksemme. On aika tehdä yhteenveto taakse jäävästä kaksivuotisesta toimituskaudesta. Lisäksi haluamme tuoda esiin lehden tekemisen mahdollistaneita tahoja ja esittää heille tästä kiitokset. Vuosien 2020–2021 aikana ilmestyi perinteiseen tapaan kahdeksan Sosiologia-lehden numeroa. … Lue lisää Toimituskauden päätteeksi

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 3/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Koronakriisi on tehnyt entistä näkyvämmäksi tieteen ja tutkitun tiedon tarpeellisuuden. Tästä huolimatta julkisissa keskusteluissa tieteeseen on kohdistunut myös kritiikkiä erityisesti tieteen ideologisisiin kytköksiin liittyen. Tieteen kentällä on ihmetelty kritiikin sisältöä. Tieteen kentän ulkopuolella puolestaan on kummasteltu tieteentekijöiden ärhäkkää puolustautumista kritiikkiä vastaan. Tällaisista etenkin verkkokeskustelujen … Lue lisää Tieteen kritiikistä ja puolustamisesta

Asiantuntemus ja tieto yhteiskunnassa Kahtena päivänä kokoontuneessa työryhmässä nähtiin ja kuultiin verkkovälitteisesti yhteensä kahdeksan alustusta. Vireää keskustelua siivitti parisenkymmentä osallistujaa. Esitykset aloitti – ja myös lopetti – kokemusasiantuntijoita käsitellyt esitys. Ensin Marjaana Jones (TAU) selvitti kokemusasiantuntijuutta ja sen ammatillistunutta muotoa terveydenhuollossa. Esityksen haastatteluihin nojaavan näkemyksen mukaan omakohtainen kokemus tuo terveydenhuollon vuorovaikutukseen uskottavuutta. Vaikkei kokemustieto korvaa … Lue lisää Sosiologipäivien 2021 työryhmäkuvaukset

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Vuoden 2021 Sosiologipäiviä ei jouduttu perumaan koronapandemian vuoksi, kuten pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020. Silti tälläkään kertaa sosiologista keskustelua ei voitu käydä perinteiseen tapaan fyysisesti samassa tilassa olevien osallistujien kasvokkaisena vuorovaikutuksena, vaan päivät järjestettiin – ensimmäisen kerran niiden historian aikana – etäyhteyden välityksellä. Etäkonferenssin muodosta … Lue lisää Sosiologipäivien paluu

Westermarck-seuran myöntämän Vuoden 2020 paras sosiologian pro gradu -palkinnon on voittanut Saara Salmivaara tutkielmallaan Tavallinen erikoisrokote naisten syöpää vastaan: Rokotusikäisten tyttöjen käsityksiä HPV-rokotteesta. Palkintoseremonia vietettiin Sosiologipäivillä perjantaina 12. maaliskuuta. Palkinnon ojensi virtuaalisesti raadin puheenjohtaja Anu Katainen (HY). Ote graduraadin perusteista: “Salmivaaran kriittisen terveyssosiologian työ kuvaa hienolla tavalla terveyden edistämisen ja lääketieteellisten interventioiden problematiikkaa. Salmivaara tutkii rokotusikäisten … Lue lisää Saara Salmivaara palkittiin vuoden 2020 parhaasta sosiologian pro gradusta – kertoo opinnäytteen syntyneen keskusteluissa sorsien kanssa

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 4/2020. Janne Autto ja Maiju Saarreharju Koronavuoden sosiaalinen etäisyys – tai tarkemmin ilmaistuna sosiaalisista syistä otettu fyysinen etäisyys – on varmasti saanut monet kaipaamaan tieteen tekemiseen sisältyvää puhumista ja keskustelemista. Tällainen vuorovaikutuksellinen ääneen ajatteleminen ja ajattelemisen yhteisöllisyys on keskeinen osa akateemista työtä, vaikka se tahtookin jäädä varjoon usein kovin yksilökeskeisissä … Lue lisää Kriittisen ajattelun sosiaalisuudesta

Westermarck-seura ojensi syyskokouksessaan 26.11.2020 peruuntuneiden Sosiologipäivien yhteydessä jakamatta jääneet palkinnot. Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu -palkinnon sai Olli Hasu tutkielmallaan Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Palkintoraati kiinnitti huomiota Foucault’n ajattelun pätevään ja kunnianhimoiseen pohdintaan, josta muodostui vahva teoriapohja empiiriselle tarkastelulle. Vlogit ja vloggarit ovat tärkeä ja ajankohtainen tutkimusaihe, johon … Lue lisää Vuoden 2019 paras sosiologian pro gradu, vuoden 2019 sosiologinen teko ja toimituskauden 2018-2019 paras artikkeli

Vuoden 2019 parhaaksi sosiologian pro graduksi on valittu Olli Hasun tutkielma Käsi älypuhelimella – Itsen hallinnan tekniikat medioituneessa ympäristössä (Helsingin yliopisto). Hasu analysoi gradussaan itsen hallintaa käsitteleviä self help -vlogeja, joiden diskurssissa ja visuaalisessa representaatiossa yksilöiden elämään sisältyvä problematiikka tulee tulkituksi selvästi rajattuina itsen hallinnan ongelmina. Hasu tarkastelee vlogeja myös yleisempien sosiokulttuuristen merkitysten kannalta, ja … Lue lisää Haastattelu: Vuoden 2019 gradupalkittu Olli Hasu

Westermarck-seuran syyskokous järjestetään torstaina 26.11. klo 17.30 – 18.30 etänä Zoom-alustalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hallituksen jäsenten valinta, toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2021 ja toiminnantarkastajan valinta. Poikkeuksellisesti syyskokouksessa myönnetään myös yleensä Sosiologipäivien yhteydessä jaettavat gradupalkinto, toimituskauden paras artikkeli -palkinto sekä sosiologinen teko -palkinto. Lisätiedot osallistumiseen sekä kokouksen työjärjestys löytyvät perjantaina 13.11. lähetetystä jäsenkirjeestä.

Westermarck-muistoluennon pitää tänä vuonna professori Beverley Skeggs (Lancaster University, Iso-Britannia) otsikollaThe Necropolitics of Now: distributions of values and value. Muistoluento välitetään suorana verkkolinkin kautta.  Muistoluennon jälkeen järjestetään Erik Allardt -paneeli, jossa Allardtin merkitystä ja hänen toimintansa moninaisia vaikutuksia suomalaisessa sosiologiassa pohtivat Risto Alapuro, Riitta Jallinoja, Aino Sinnemäki, Pekka Sulkunen ja Tom Sandlund. Paneelin puheenjohtajina toimivat … Lue lisää Westermarck-muistoluento ja Erik Allardt -paneeli 26.11.2020 klo 15-17