Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointiyhteiskunnassa

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa. Osallistumisesta ja osallisuudesta on tullut yhteiskuntapolitiikan yksi keskeinen hokema. Erityisesti niistä puhutaan hyvinvointipalveluissa, sillä palvelujen asiakkaiden äänen kuuluvuus yhteiskunnassa on heikkoa ja poliittinen osallistuminen vähäistä. Vielä jokin aika sitten osallistumisohjelmat vaikuttivatkin lupaavilta uudistamisen agendoilta ja niiden edistäjät demokratian vaalijoilta. Myös itse olen ollut vakuuttunut osallistumisen … Lue lisää

Kohtuullinen utopia

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Kohtuullinen utopia. Eettisen itsen luominen kasvukriittisen yhteiskunnallisen liikkeen teksteissä. Tarkastelen artikkelissa suomalaisen kasvutaloutta ja kulutuskulttuuria kritisoivan yhteiskunnallisen liikkeen näkemyksiä kestävämmästä yhteiskunnasta. Keskityn analyysissa kahden ryhmän julkaisemiin teksteihin. Pääkaupunkiseudulla vaikuttavien taloustieteilijöiden ylläpitämä degrowth.fi -blogi aloitti vuonna 2010. Blogissa keskitytään yhteiskunnallisen muutoksen avaamiseen tavoitteena edistää sosiaalista hyvinvointia, joka ei ole riippuvainen … Lue lisää

Vuoden sosiologiteko -palkinnon kiitospuhe

Hyvät sosiologikollegat, yhteiskuntatieteiljät, hyvät kuulijat, mitä lämpimin kiitokseni vuoden Sosiologiteko-palkinnosta koko Koneen Säätiön rahoittaman Kaksi Suomea – Kasvaako eriarvoisuus -hankkeen puolesta. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren johtama hanke on yhteiskuntatieteilijöiden, valokuvataiteilijoiden ja journalistien yhteisponnistus suomalaisen eriarvoistumisen esilletuomisessa. Hankkeessa on muun muassa toteutettu Helsingin Sanomien Suuri köyhyyskysely, Kotikysely ja viimeisenä eilen julkaistu Sosiaaliturvariippuvuus … Lue lisää

Sosiologit vastaan taskulaskimet

The New York Times julkaisi maaliskuun 17. päivänä kirjoituksen, joka käsitteli taloustieteen hegemonista asemaa julkisessa keskustelussa ja politiikan linjapäätöksissä. Jutun otsikko oli puettu kutkuttavan heuristisen fiktion muotoon: ”What if Sociologists Had as Much Influence as Economists?” Taloustieteiden valta-aseman ilmeisenä kääntöpuolena on yhteiskunnallisten ilmiöiden kehystyminen ensisijaisesti talouden termein. Taloudesta on tullut jopa eräänlainen ajattelua ja toimintaa … Lue lisää

Johtajuuden visuaaliset kategoriat

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2017 julkaistuun artikkeliin Johtajuuden visuaaliset kategoriat. Johtamisesta ja johtajuudesta puhutaan paljon, mutta voisimmeko kysyä myös, miten näemme johtajuuden? Visuaalisuus on läsnä kaikkialla ympärillämme, joten on hyvin todennäköistä, että se vaikuttaa myös käsityksiimme johtajuudesta. Tarkastelemme artikkelissamme johtajuuteen liittyviä visuaalisia tekijöitä muotokuvamaalausten kautta. Tutkimuskokeilumme lähti liikkeelle kahden eri tieteenalaa edustavan tutkijan inspiroivasta vuoropuhelusta: huomasimme, … Lue lisää

Ympäristönsuojelusta jätetalouteen

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2017 julkaistuun artikkeliin Jätehallinta ja ympäristönsuojelu. Suomalainen jätepolitiikka on murroksessa, jossa yhä kasvavien jätemäärien aiheuttamia ympäristöongelmia on alettu ratkoa talouden kysymyksenä. Muutosta vauhdittaa EU:n pyrkimys siirtyä kiertotalouteen, jossa materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa katsotaankin olevan miljardien kasvupotentiaali, jonka hyödyntämiseksi jätehuoltoa kehitetään Suomessa jatkuvasti. Yhdyskuntajätteen osalta materiaalien … Lue lisää

Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 1/2017 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Artikkelini on tapaustutkimus kaupunkitilasta käydystä kiistasta, sosiaalikeskus Satamasta ja sen pihalla sijainneesta romanileiristä. Tapaus on esimerkki kahden Suomessa marginaalisen ilmiön, talonvaltauksen ja liikkuvan väestön, kietoutumisesta yhteen kaupunkitilassa sekä paikallishallinnon keinovalikoimasta hoitaa tilanne. Tapaus valottaa niin helsinkiläistä talontaltausliikettä kuin Itä-Euroopan romanien tilannetta Suomessa ja Helsingissä. Sosiaalikeskus Satama oli vuosina … Lue lisää

Kamppailu tasa-arvosta strategisessa valtiossa

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 4/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Juha Sipilän hallitusta on toistuvasti moitittu sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sivuuttamisesta. Hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi oli ensimmäinen hallitusohjelma sitten 1990-luvun alun, joka ei sisältänyt tasa-arvopoliittisia tavoitteita. Sen sijaan ohjelmassa todetaan, että “[n]aiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”. Yksi näkyvimmistä hallitusohjelmaan kohdistuneista kritiikeistä oli tapaus, jossa joukko tutkijoita toi aloitteestamme hallitusohjelman … Lue lisää

Kuulumisen materiaalit ja yhteisösidosten rakentuminen kaupungissa

Julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 4/2016 Kuten muuallakin, suomalaisessa sosiologiassa on viime vuosina keskusteltu aineellisuudesta osana ihmisten sosiaalista elämää ja yhteisöä (esim. Lehtonen 2008; Paju 2013; Valkonen, Lehtonen & Pyyhtinen 2013). Kuten Valkonen ja kumppanit (2013) huomauttavat, materiaaleja ei sosiaalitieteissä tutkita niiden itsensä vuoksi tai siksi, että ne muodostaisivat jotenkin varman ja tiedetyn perustan tutkia sosiaalisuutta, vaan … Lue lisää

Osallistuva sosiologia

Sosiologia-lehden 4/2016 pääkirjoitus. Juuri päättynyt Yhdysvaltain presidentinvaalikilpa sekä Britannian kesäinen EU-kansanäänestys saivat monet politiikan asiantuntijat puhumaan ”totuudenjälkeisestä politiikasta” (post-truth politics). Käsitteellä tarkoitetaan, että nykypolitiikassa tosiasioilla ei ole niin väliä – äänekkäin mielipide voittaa. Termi kuvaa pohjimmiltaan myös tutkimustiedon väheksymistä politiikanteossa. Esimerkiksi Suomen nykyhallituksen ylimielinen, vähättelevä ja jopa vihamielinen suhtautuminen tieteeseen on kuohuttanut tieteentekijöitä. Yhdysvalloissa Donald … Lue lisää

Tieto miesten seksuaalisuudesta muuttuu ja moninaistuu

Kirjoitus perustuu Sosiologia-lehden numerossa 3/2016 julkaistuun tutkimusartikkeliin. Sadassa vuodessa ymmärryksemme naisten seksuaalisuudesta on muuttunut radikaalilla tavalla. Vain kourallinen ihmisiä lähti puolustamaan 1900-luvun alun Suomessa naisten seksuaalisia oikeuksia, myös naisten oikeutta seksuaaliseen nautintoon. Näiden tärkeiden avausten merkitys on helppo ymmärtää jälkikäteen. Aikalaisilta kyseisiin teemoihin tarttuminen vaati kuitenkin rohkeutta, sillä vastustus oli aikanaan kova. Naisten seksuaalisuutta ja … Lue lisää

Ihmiskauppanarratiivit ja seksityön todellisuus

Julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 3/2016. 1990-luvulta lisääntynyt huoli ihmiskaupasta globaalina sosiaalisena ongelmana on johtanut ihmiskauppakuvaston tulvaan journalismissa, dokumentaarisessa ja fiktiivisessä kerronnassa sekä tiedontuotannossa (Bernstein 2012; Haynes 2014; Vance 2012). Ennen 1990-luvun puoliväliä seksityöläisten oikeuksia ajavat liikkeet ajoivat seksityön dekriminalisointia, pyrkivät poistamaan seksityöhön liittyvää stigmaa sekä uudelleenmäärittämään seksityötä ihmisoikeuksien ja työoikeuksien kehyksessä. Viime vuosikymmenenä radikaalifeministisen liikkeen aktivoituminen … Lue lisää

Jakaisimmeko elämämme jätteen kanssa? Eettisen materialismin hahmottelua

Julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 3/2016. Johdanto Länsimaisen ihmisen esinesuhdetta on pitkään määrittänyt ”valkoisen miehen taakka” – kuvitelma luomakunnan herruudesta, joka osaltaan alistaa luonnon ihmisen palvelukseen, mutta toisaalta myös velvoittaa ihmisen huolehtimaan siitä hyväntahtoisen hallitsijan lailla (ks. esim. Introna 2013). Teollistumisen ja massatuotannon aikakausi on ajanut tämän huolekkaan esinesuhteen kriisiin. Yhtäältä suuri osa esineistä on jo alkujaan … Lue lisää

Tiedejulkaisemisen etiikka ja tiedeyhteisön vastuu

Sosiologia-lehden 3/2016 pääkirjoitus. Sosiologian päätoimittaja osallistui kesäkuussa Strasbourgissa järjestettyyn The European Association of Science Editors -järjestön konferenssiin, jonka yleisteemana oli tiedejulkaisemisen etiikka ja loukkaamattomuus. Konferenssissa teemaa käsiteltiin ennen kaikkea (bio)lääketieteen näkökulmasta, mikä ei ole ihme, kun otetaan huomioon eettisten rikkomusten seuraamuksellisuus näillä aloilla. Vaikka esimerkiksi aineistojen sepittäminen tai tulosten vääristeleminen on ehdottoman väärin myös yhteiskuntatieteissä, … Lue lisää

Towards a Sociology of Marginality in Helsinki

This writing is based on the research article published in the English edition of Sosiologia, 2/2016. According to a recent research article, the poor and the wealthy in Helsinki have differentiated geographically to such an extent that “the age of segregation” is upon us. The article defines segregation as a process of unwanted differentiation that … Lue lisää