giamar

Laitosympäristössä asuvien ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja taiteisiin pyritään lisäämään tuomalla laitoksiin erilaisia projekteja niiden ulkopuolelta. Artikkelissani Sosiologia-lehden numerossa 3/2017 tarkastelen hoivalaitosten kulttuuritoiminnan ideaalien ja laitosarjen kohtaamisia empiirisen aineiston valossa. Osallistumisen kulttuuritoimintaan nähdään lisäävän hyvinvointia ja rikastavan elämää (Brandenburg 2008; Cohen ym. 2006.), minkä vuoksi pidetään tärkeänä, että jokaisella olisi pääsy kulttuurin ja taiteen pariin elämäntilanteesta … Lue lisää Kulttuuri ja taide hoivalaitoksessa

The articles included in this year’s English issue of Sosiologia cover a wide range of topics. Anna Alanko and Matilda Hellman examine in their paper the landscape of Finnish mental health care planning during 1960–2000, focusing on the changing roles of experts and service users. The piece by Christopher Brennan raises the question of whether … Lue lisää Looking back and Signing Off

Ihmisten ja eläinten välisiä suhteita on tutkittu yhteiskuntatieteissä viime vuosina runsaasti, mutta lapsuudenaikaisia suhteita eläimiin on tutkittu varsin vähän. Artikkelissani Sosiologia-lehden numerossa 3/2017 tutkin kertomuksia lapsuudenaikaisista kokemuksista sekä muistoista läheisen eläimen kuolemasta. Eläinten kuolema kytkeytyy erityisen keskeisesti siihen, miten ihminen ymmärretään ja määritellään erilaiseksi kuin (muut) eläimet, sillä kuolemaa jäsentävät rituaalit ja moraalisäännöt ovat ihmisten … Lue lisää Eläimen kuolema lapsuuden kokemuskertomuksissa

Valtioiden vaurautta ja taloudellista kehitystä on perinteisesti mitattu bruttokansantuotteella (BKT), mutta sitä on myös kritisoitu. Kysehän on täysin sopimuksenvaraisesta mittarista, jolla mitataan maan taloudellista toimintaa ja sen kasvua. BKT:n aseman haastaminen tai edes uusien mittareiden saaminen sen rinnalle on kuitenkin vaikeaa, koska sillä on vahva institutionaalinen asema koko maailmassa. Esimerkkinä tällaisista yrityksistä ja niiden vaikeuksista … Lue lisää EU-määräyksen tulkinta toi onnellisuuden vähäksi aikaa politiikan agendalle

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2017. Brittiläinen matemaatikko G. H. Hardy kumoaa hienossa ja melankolisessa kirjassaan Matemaatikon apologia ajatuksen, että tutkimustuloksillaan yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttaneita tutkijoita olisi motivoinut ensisijaisesti ihmiskunnan auttaminen tai kanssaihmisten hyväksi toimiminen. Hardy esittää, että tutkimuksenteolle voi olla olemassa hyvin monenlaisia motiiveja, mutta kolme on hänen mukaansa keskeisempiä kuin muut: ensinnäkin älyllinen uteliaisuus, halu … Lue lisää Älä tavoittele tieteen pikavoittoja

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Laihiala, Tuomo & Ohisalo, Maria: Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ilmentäjinä. Aiemman tutkimuksen mukaan suomalainen huono-osaisuus on vahvasti sukupuolittunutta. Esimerkiksi miesten syrjäytymisriski on korkeampi kuin naisten ja ikääntyvillä naisilla on miehiä suurempi köyhyysriski. Vaikka väestötason tutkimustietoa on paljon, haavoittuvassa asemassa olevia, leipäjonoista ruokaa hakevia suomalaisia on tutkittu suhteellisen vähän. … Lue lisää Leipäjonot kertovat sosiaalisen eriarvoisuuden lisäksi sukupuolisesta eriarvoisuudesta