Konttoreista monitilatoimistoiksi

peterimerjakinnunenkirstilempiainen

 

 

 

 

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Konttorista monitilatoimistoksi. Työn tilojen etnografnen analyysi.

Antropologi Marcel Mauss kirjoitti vuonna 1935 ruumiin tekniikoista. Ruumiin tekniikoilla Mauss pyrki kiinnittämään huomion siihen, miten jokainen kulttuuri ja aikakausi opettaa omat tapansa kävellä, istua, tanssia ja nukkua. Ei ole esimerkiksi luonnollista tapaa istua, vaan meidät sosiaalistetaan oman aikamme ja kulttuurimme istumistapaan. Maussin teksti sisältää runsaasti arjen havaintoja siitä, miten hän tunnistaa nuoren sukupolven esimerkiksi uivan ja kävelevän eri tavalla kuin hänelle lapsena opetettiin.

Sosiologia-lehden (2/2017) artikkelimme käsittelee sitä, miten työtilat muotoilevat ruumiillisia toimijoita ja itse työn käytäntöjä. Emme kirjoita julkilausutusti ruumiin tekniikoista, mutta artikkelia voi lukea myös kertomuksena siitä, miten eri aikakausien toimistoympäristöt opettavat meille erilaisia ruumiin tekniikoita. Vaikka materiaaliset ympäristöt ohjaavat askeliamme, toimintaamme, sosiaalisia suhteitamme ja jopa tapaamme ajatella, hyvin harvoin meillä on aikaa pysähtyä miettimään tätä.

1980- ja 1990-lukujen toimistoissa kahvihuoneet, tupakkahuoneet, kopiokoneen tilat ja erilaiset käytävät muodostivat tärkeän resurssin. Ne sallivat työntekijöiden vastarinnan. Kahvihuoneessa voitiin yhdessä käsitellä sitä, miten pomo oli toiminut tyhmästi tai miten turha uusi organisaatiomuutos oli. Niissä käytiin myös paljon epävirallisia keskusteluita, joiden avulla työ saatiin sujumaan. Vastarinnan lisäksi epäviralliset keskustelut toimivat työpaikan jaettujen tulkintakehyksien rakentajina. Yhteisyys ja työpaikan ”me-henki” rakentuivat siis keskeisesti näissä arkisissa kohtaamisissa.

Nykyistä monitilatoimistoa voi ajatella yrityksenä tuotteistaa 1980- ja 1990-lukujen käytäväkohtaamiset. Sitä voisi myös ajatella yrityksenä tuotteistaa naistapaiset (Jokinen 2004) työpaikan käytännöt. Monitilatoimisto pyrkii tuottamaan työtilan, jossa pääosa toimistosta on avointa tilaa, jonka ajatellaan väkisinkin tuottavan ”mikromanagerointia” helpottavia spontaaneja kohtaamisia ja uusia innovaatioita tuottavaa vuorovaikutusta.

Mauss näki sukupuolen ja iän keskeisinä taustatekijöinä sen suhteen, minkälaisia ruumiin tekniikoita meidän sallitaan omaksua. Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että monitilatoimiston tuotteistettu informaali tila määrittyy ensi sijassa maskuliinisin merkityksin. Yhteinen virkistäytymiseen varattu avotila saattoi merkityksellistyä niin vahvasti maskuliinisena, että naiset saattoivat kertoa, että tila ei kuulu kaikille. Kun entiset koruttomat kahvihuoneet korvataan ns. ”Chill out” -alueilla, joista voi nykyisin löytyä pleikkapelejä, pöytäjalkapallo ja fat boy -säkkejä, näkyvimmin siellä aikaansa viettävät nuoret miehet. Uusi materiaalinen ympäristö valjastaa perinteisesti nuorten miesten vapaa-aikaan kuuluneet toiminnot työpaikan resurssiksi. Samalla nuorten miesten leikilliset ruumiin tekniikat alkavat edustaa meille ”innovatiivisuutta”, ja heidän parempi näkyvyytensä työpaikalla voi taata heille vakaamman urakehityksen.

1980- ja 1990-lukujen toimistot ilmaisivat työpaikan hierarkkisen järjestyksen avoimesti. Hierarkian pystyi lukemaan niin työpaikan alakerroksien opastauluista, työpaikkojen puhelinluetteloista kuin työhuoneiden koosta. Monitilatoimisto esittäytyy näennäisesti hierarkiattomana ja työntekijöiden ”vapauttajana”, vaikka se tosiasiassa pyrkii nielaisemaan informaalin tilan ja kenties myös sen mahdollistamat ruumiin tekniikat organisaation tavoitteita palveleviksi. Kun koko toimisto muuttuu yhdeksi isoksi ”kahvihuoneeksi” ja ”käytäväksi” se menettää jotain olennaista entisen kahvihuoneen ja tupakkatilan vapaamuotoisuudesta ja epävirallisuudesta. Vastarinnan ja vaihtoehtoisten tulkintojen paikkoina niitä ei enää voi käyttää.

KIRJALLISUUS

Jokinen, Eeva. 2004. Kodin työt, tavat, tasa-arvo ja rento refleksiivisyys. Teoksessa Ruumis töihin. Käsite ja käytäntö, Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso toim. Tampere: Vastapaino, 285–304.

Mauss, Marcel. 1973. Techniques of the body. Economy and society, 2(1), 70-88. Ranskankielinen alkuperäisteksti 1935.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *