Kuinka demokraattista on osallistuminen?

veikkoElämme uuden osallistumisen kulta-aikaa. 1990-luvun plösöstä kuluttajakansalaisesta olemme siirtyneet yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvan asiantuntijatoimijan aikaan. Kaupunkitapahtumat kukkivat ja hallinnon demokratisoituminen edistyy.

Tästä huolimatta tiedämme melko vähän siitä, miten kaikki tämä osallistuminen todella vaikuttaa demokratiaan. Sosiologia-lehden numerossa 1/2014 ilmestyneessä artikkelissani ”Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta” koetan mennä osallistumisen sloganeita syvemmälle ja ottaa selvää, miten ihmiset oikeasti osallistuvat omista asioistaan päättämiseen, kun siihen annetaan mahdollisuus.

Helsingin Etelä-Haagan alueelle kaavoitettiin noin 700 asuntoa lisää. Kaavamuutoksen yhteydessä asukkailla oli oikeus lähettää mielipiteensä kaupunkisuunnitteluvirastolle. Etelähaagalaiset lähettivät yli sata mielipidettä alueensa kaavamuutoksesta. Kuten arvata saattaa, tällaiseen nippuun mahtuu kaikenlaista – valittavasta kininästä hyvin argumentoituun paatokseen.

Useimmiten lähidemokratiasta puhuttaessa korostetaan deliberaation ja neuvottelun merkitystä: että keskustelemalla ja argumentoimalla löytyy paras mielipide, joka sitten toteutetaan. Tämän taustalla on ajatus yhteisestä hyvästä politiikan päämääränä: että kaikki mielipiteitä antavat kansalaiset ja muut toimijat pyrkivät rakentamaan hyvää kokonaisuutta. Näin melkein puolet haagalaisista tekikin: mielipiteissä vedottiin alueen historiaan ja perinteiseen ulkomuotoon, lapsille vaarallisiin ruuhkautuviin katuihin ja moniin muihin asioihin, tavoitteena rakentaa kaikille parempaa kaupunkia.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa demokratiakäsitys, joka näistä mielipiteistä kumpuaa. (Uus)liberalistisen perinteen mukaisessa demokratiakäsityksessä sillä, pyritäänkö yhteiseen hyvään, ei oikeastaan ole mitään väliä. Jos jokainen tarpeeksi huutaa, niin ne ideat, joita vastustetaan vähiten, todennäköisimmin toteutetaan. Tällä tavalla lopputuloskin on eniten yhteisen hyvän mukainen, jos tätä demokratiakäsitystä on uskominen. Noin 40% haagalaisista joko ei perustellut mielipidettään millään tavalla, tai vetosi suoraan rakentamisen aiheuttamiin joko taloudellisiin tai maisemallisiin tappioihin. Koska myös nämä kuitenkin ovat demokraattisen prosessin osasia, on luontevaa ajatella näiden mielipiteiden perustuvan liberalistiseen käsitykseen.

Näiden kahden demokratiakäsityksen ja osallistumisen tavan välillä on suurempi ero kuin aluksi voidaan ajatella olevan. Oikeastaan kyse on siitä, mitä varten osallistumismahdollisuus on olemassa. Onko se olemassa, jotta kaikkien mielipide tulee prosessissa kuulluksi, vai jotta äänekkäimmät saisivat äänensä kuulumaan vielä paremmin?

Mikäli pelkkä perustelematon mielipiteen ilmaiseminen riittää ja todella vaikuttaa tulevaan kaupunkiin, on tavallaan kaikki kaavamuutoksen yksityiskohdat alistettu huutoäänestykselle. Toki myös tässä on hyviä puolia: silloin todella voidaan konkreettisesti vaikuttaa oman lähiympäristön kehitykseen. Toisaalta yhteisen hyvän rakentaminen ja neuvotteleminen vaatii usein enemmän panostamista ja on helpompaa koulutetummille.

Molemmilla mielipiteen tyypeillä on vaikutusta kaavoitukseen. Toisaalta yhteisen hyvän argumentoijat saivat muutettua suunnitellun leikkipuiston sijaintia, toisaalta yksi hyvin äänekkäästi lisärakentamista vastustanut taloyhtiö sai estettyä ”maisemansa pilaavan” kerrostalon rakentamisen. Siihen jätettiin tyhjä kohta.

Osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ei siis lainkaan välttämättä tee prosessista keskustelevampaa tai moniarvoisempaa, mutta antaa mahdollisuuden monenlaiselle vaikuttamiselle. Seuraava kysymys tutkittavaksi onkin, ketkä tätä mahdollisuutta oikeasti käyttävät.

Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2014 julkaistuun artikkeliin “Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta”.

4 thoughts on “Kuinka demokraattista on osallistuminen?

  • Pingback: Kuinka demokraattista on osallistuminen? – Veikko Eranti

  • 26.03.2014 at 13:22
    Permalink

    Mielenkiintoinen tutkimus! Oliko aineistossa suoraa tietoa vastaajien demokratiakäsityksistä, kuten vaikkapa World Value Surveyssä? Voisihan hyvin kuvitella, että yhteisen edun tavoittelijat ovat vain retorisesti taitavampia oman edun tavoittelijoita ja vastaavasti ne, jotka eivät kantaansa perustelleet, ovat retorisesti kömpelöitä. Jäi myös mietityttämään, miksi jälkimmäinen demokratiakäsitys on liitetty juuri liberalismiin – ikään kuin konservatiivi tai vasemmistoa kannattava vastaaja ei voisi jättää mielipidettään perustelematta?

    Reply
  • 26.03.2014 at 13:37
    Permalink

    Hei Juha ja kiitos kommentistasi!

    Lähestyin demokratiakäsitystä toiminnan kautta – liene selvää, että mielipiteen lähettävä asukas ajattelee, että hänen mielipiteellään voi olla jotain vaikutusta. Oikeastaan en lähde väittämään – kuten varsinaisesta artikkelista voi lukea – että tietäisin juurikaan siitä, mitä nämä ihmiset “todella ajattelivat”, vaan keskityn nimenomaan siihen, minkälaiseen periaatteeseen mielipiteen vaikuttaminen perustuu. Lopulta toiminta on se, joka ratkaisee.

    En usko, että yhteiseen hyvään vetoavat mielipiteenjättäjät ovat retorisesti taitavampia. Kyllähän myös omaan etuun vetoaminen oli merkittävän tehokas keino vaikuttaa suunnitelmiin. Sinänsä liberalismi on käsite, jonka käytöstä oikeastaan pitäisi teoreettisissa yhteyksissä luopua, sillä se ei oikeastaan tarkoita juuri mitään, myöskään välttämättä vasemmistolaista tai oikeistolaista lähtökohtaa. Sen vetäminen on vähän nopea loikka.

    Mutta prosessin demokraattisen idean perusteella linkittäminen liberalistiseen valtiomalliin (jota tässä käytetään nimityksenä sille ajatukselle, että jokainen ajaa omaa etuaan ja siten synnyttää yhteistä hyvää) on mielestäni perusteltua nimenomaan käytännön toiminnan kautta: se on se keino, jolla he kuvittelevat voivansa prosessiin vaikuttaa. Miksi he muuten lähettäisivät mielipiteitä?

    Reply
  • Pingback: Vuoden kaupunkikirjoitus 2014 – Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta | Sosiologia-lehden blogi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *